Minä tarkoitin töihin tyrkkimisellä esim. ansiosidonnaisen lyhentämistä ja vähentämistä, pakkoa ottaa töitä vastaan 3 tunnin matkan päästä jne.
En ihan heti oivalla miten ansiosidonnaisen lyhentäminen vähentää syrjäytymistä - ellei oleta että henkilö ei hankkiudu töihin jos saa ansiosidonnaista ja hankkiutuu sitten kun hänen elämänsä on tehty riittävän kurjaksi.
Itse en hae "ansiosidonnaisen lyhentämistä" enkä työntekijän kurjistamista, vaan tuen uudelleen järjestelyä vaikkapa siten, että työttömäksi jäänyt saa ensimmäiseltä päivältä aivan nomaalin palkan suuruitya korvausta, joka asteittain alenee. Tämä voidaan sovittaa niin, että kokonaiskustannus pysyy nykyisenä. Olennaista olisi, että kannattaisi ottaa vaikkapa kolmen päivän pesti. Siis karenssisäännön muutos ja ajatus, että päiväraha jo kolmen päivän pestistä hiukan paranee.
Ilmaisu "työelämän pelisäännöt kovenevat jatkuvasti" on mallia "talvella ulkolämpötila laskee", ts. on kyseessä luonnonilmiö jolle ei voi mitään. Periaatteessa kai olisi mahollista ajatella että hallitus voisi pakkolaeilla vaikuttaa niin, että pelisäännöt "pehmenevät". Ilman että se lisää työnantajan (hitto mikä eufenismi) kustannuksia.
Kun keskustelee arkisesti, seuraa asioita mediasta ja vertaa sisäpiirin informaatioon, huomaa kosmologeja varmemmin, että elämme multiversumissa. Se, että 140 maan vertailussa Suomi jäi työelämän jähmeyden vuoksi viimeiseksi, liittyy nähdäkseni eri kabinettien, viestintäammattilaisten, propagandistien, paaluttajien sun muiden osapuolten + peruskansalaisen välisen kommunikaation vääristymiin.
Käsitykseni on, että perusihmiset ovat avarakatseisempia ja joustavampia kuin heidän edustajansa, jotka ovat liikaakin sitoutuneet niihin omiin paalutusiskulauseisiinsa, joilla ovat mandaattinsa ansainneet.
mks