Valhe, emävalhe, tilasto ...

[wade]

Mitä tarkoitat sillä, että tarvitaan tarkemmat psykologiset testit poliiseille? Johan nyt tehdään psykologiset testit, yksilöhaastattelut sekä erilaisia yksilö- ja ryhmätestejä. Näissä havainnoidaan sekä pistetuloksia että kokonaisuutta (eli tarvittavan pisterajan ylittänytkin voi karsiutua).

Miten näissä testataan arvomaailmaa? Autoritäärisuutta? Tutkitaanko kuinka ko. henkilö suhtautuu ampuma-aseisiin? Ihaileeko, arvostaako mahdollisesti aseita, voimaa jne samaan aikaan kun suhtautuu väheksyvästi ongelmien selvittelyyn ja ratkaisuihin keskustelulla, järkeilyllä jne. 

En ole hakenut, enkä puhunut poliisikaverieni kanssa pääsykokeen tarkasta sisällöstä - mutta tässä poliisiamk:n soveltuvuuden arviointiin liittyvä info.

"Psykologisessa osiossa arvioidaan muun muassa hakijan tasapainoisuutta, ongelmanratkaisuvalmiuksia, vuorovaikutus- ja yhteistyövalmiuksia sekä poliisin työssä tarpeellista kykyä ottaa vastuuta käytännön tilanteiden ohjaamisesta ja johtamisesta."

Haastatteluissa "Arvioitavia alueita ovat muun muassa motivaatio, itsetuntemus ja poliisialan tuntemus sekä ymmärrys alan erityisyydestä ja vaatimuksista. Lisäksi arvioidaan hakijan asenteita sekä suhtautumista työelämään ja työkyvyn ylläpitämiseen."

"Yksilötehtävässä arvioidaan muun muassa hakijan kykyä itsenäiseen työskentelyyn, analyyttisyyttä ja esiintymisvalmiuksia. Ryhmätehtävässä arvioidaan hakijan yhteistyö- ja vuorovaikutusvalmiuksia."

Itse kannatan enemmän sitä, että poliisi-instituutio itse edistäisi pääasiassa toivottuja arvoja, sen sijasta että sinne saapuvien tulisi kantaa vastuu instituution arvoista.

Yksittäisten poliisien kautta ne arvot tulevat toteutetuiksi. Nimenomaan siitä on kyse, että onko olemassa poliiseja, joilla on tietty arvomaailma jota he kokevat toteuttavansa. Mennään poliisiksi toetuttamaan kutsumusta joidenkin arvojen toteuttamiseen. Onko arvot tässä jokin epämääräinen ylhäältäpäin ehdoitta ylläpidettävä järjestys.

Eli onko olemassa arvoihin perustuvaa asennoitumista, joka p r o v o s o i tiettyä käyttäytymistä. Tuskin tämä nykyinen piikki aiheutuu mistään potentiaalisesti provosoivasta asennoitumisesta, joka nyt sitten realisoituu ulkomaailman muutoksen kautta. 

Suomessa poliisi ilmeisesti hyvin harvoin käyttää asetta. Eli Suomen poliisi ei oikeastaan tarvitse (tuli)asetta lainkaan.

Poliisi on tietysti ehdottoman tärkeä kansalaisten kannalta yleisen barbarian estämisessä. Poliisi ei saa siis millään tavoin itse edustaa barbariaa.

Kuten yllä tulee esiin, soveltuvuutta poliisin tehtävään kartoitetaan jo nyt - jotta saataisiin poliiseja, jotka arvioidaan kykeneväksi ottamaan huomioon "alan erityisyys". En siis kiellä etteikö sillä olisi väliä kuka koulutukseen ja sittemmin poliisin tehtävään valitaan.

Mutta poliisi-instituution tulee pystyä pitämään erillään yksittäisen poliisin henkilökohtaiset arvot, ja se kuinka suomalainen poliisi toimii tehtäviensä mukaisesti:
    oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen
    yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen
    rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen.
Tarkoittaen sitä, että poliisi toimii poliisietiikan mukaisesti, ei henkilökohtaisen etiikkansa mukaisesti:
    Lupaan parhaan kykyni ja taitoni mukaan käyttäytyä aina ja kaikissa tilanteissa poliisin arvolle sopivalla tavalla.
    Kunnioitan jokaisen ihmisarvoa ja oikeuksia.
    Käytän poliisin valtuuksiani lainsäätäjän tarkoittamalla tavalla.
    Noudatan esimiesteni käskyjä ja olen valmis kohtaamaan poliisin ammattiin liittyvät vaarat.
    Toimin avoimesti ja sovinnollisuutta edistäen.
    Käyttäydyn rehdisti, auttavaisesti ja ammatillista yhteishenkeä vahvistaen.
    Olen oikeudenmukainen ja toimin koko työyhteisön parhaaksi.
    Tällä tavalla tahdon poliisina palvella.

Poliisin henkilökohtainen mielipide esim. alkoholisteja kohtaan voi olla hyvinkin tuomitseva (hänhän näkee ilmiöistä sen rumimman puolen), mutta poliisin etiikka ei salli omien arvojen esiintuomista.

[valtteri]

En ole hakenut, enkä puhunut poliisikaverieni kanssa pääsykokeen tarkasta sisällöstä - mutta tässä poliisiamk:n soveltuvuuden arviointiin liittyvä info.

"Psykologisessa osiossa arvioidaan muun muassa hakijan tasapainoisuutta, ongelmanratkaisuvalmiuksia, vuorovaikutus- ja yhteistyövalmiuksia sekä poliisin työssä tarpeellista kykyä ottaa vastuuta käytännön tilanteiden ohjaamisesta ja johtamisesta."

Haastatteluissa "Arvioitavia alueita ovat muun muassa motivaatio, itsetuntemus ja poliisialan tuntemus sekä ymmärrys alan erityisyydestä ja vaatimuksista. Lisäksi arvioidaan hakijan asenteita sekä suhtautumista työelämään ja työkyvyn ylläpitämiseen."

"Yksilötehtävässä arvioidaan muun muassa hakijan kykyä itsenäiseen työskentelyyn, analyyttisyyttä ja esiintymisvalmiuksia. Ryhmätehtävässä arvioidaan hakijan yhteistyö- ja vuorovaikutusvalmiuksia."

Psykologisessa osiossa ei näköjään kiinnitetä huomiota lainkaan asenteisiin. Tasapainoisuus? Minkätyyppisillä kysymyksillä tätä mitataan?

Haastatteluosiossa "arvioidaan hakijan asenteita."  Miten? Minkä suhteen? Onko tästä olemassa jotain (sisäministeriön?) "ohjeistuksia" haastattelijoille? Tarkoitetaanko, että on asenteeltaan "tomera" vai "positiivinen" vai mitä? Kylläpäs valikoidaan henkilöitä aseita kantamaan aika epämääräisellä menettelyllä.  Tähän pitäisi saada ehdottomasti enemmän huomiota ja avoimuutta.

[Admin]

Säikeeseen on kohdistunut moderointia.

Toive oli, että vihjeen jälkeen asianomaiset olisivat itse siivonneet jälkensä.

Koska toive ei toteutunut, admin sisäiseti purnaten hoiti homman. Asianosaisille ei langetettu moitteita/rangaistuksia/rajoituksia.

Mahdollinen turpakäräjöinti tapahtuneesta jatkuu osiolla "Ottaa päähän" ja mieluiten säikeessä "Foorumin ylläpidon kelvottomuudesta" sikäläisen avausviestin esittämissä rajoissa.

admin

[MrKAT]

Suomalaisen tilaston mukaan poliisin luotiin kuolee 3 ihmistä viidessätoista vuodessa. Nyt vuodessa on kuollut kolme ihmistä.

Onko kansalaisten tai poliisin käytös muuttunut vai onko kyse sattumasta? Antaako tilastomatematiikka tähän kysymykseen vastausta?

mks

Pelkästään näillä tiedoin ja oletuksella että media ja poliisi ei pidä salassa vaan tietää/julkistaa kaiken, niin
sormituntumalta:
Todennäköisyys p=P(poliisi ampuu vuonna x ihmisen) = 0.2
Todennäköisyys p2=P(Poliisi ampuu 3 ihmistä vuonna 2016)=0.2³ = 0.008.
Kerran 125:ssä vuodessa 3 ihmistä ammutaan samana vuonna 2016. Epätodennäköistä muttei mahdotonta.
Mutta tämä sama olisi voinut tapahtua vaikka vuonna 2011,2012,...,2016. P tälle on ~0.04
=>Poliisin tai kansalaisten käytös on ehkä muuttunut.

[mks]

MrKAT on tapansa mukaisesti lähestynyt asiaa analyyttisesti.

Kerronpa tämän avauksen taustaksi seuraavaa:

1970-luvulla Helsingin yliopistossa opetettiin "biometriaa" alana, joka soveltaa tilastotiedettä biomedisiinisiin tarkasteluihin.

Legendan mukaan "biometrian" laskuharjoituksissa oli tehtävä:

"Eräs lääkäri kiinnitti huomiota siihen, että hänen vastaanotollaan tiettyä sairautta sairastavista potilaista kymmenen peräkkäistä olivat kaikki miehiä. Laske todennäkköisyys sille, että kyseessä oli sattuma eikä sukupuoleen sidottu sairaus"

Legendan mukan oikeaksi vastaukseksi odotettin 1/2^10 eli P=0.0098, erittäin merkittävä!

Edelleen legendan mukaan joku nokkava tilastomatematiikkaa aiemmin opiskellut törkyturpa oli huomauttanut, että
- vasta toinen potilas sattoi olla "samaa sukupuolta" edellisen kanssa, joten esitetyllä tarkastelulla olisi oikeampaa laskea 1/2^9 mutta oikean tuloksen tietämiseksi ptäisi tietää
-- oliko kyseinen lääkäri urologi tai naissarjassa gynekologi setvimässä eruikoisalastaan riipumattomia  vaivoja ja
-- kuinka monia kymmenen samaa sairautta potevien potilaan sarjoja maailman lääkärit miesmuistin aikana ylipäätään kohtaavat ja
-- kuinka yleisiä lääkärivalinnasta urologi/gynekekoli riipumattomat sukupuoleen sidotut vaivat noin ylipäätään ovat.

Legendan mukaan laskuharjoituksessa hyväksyttiinkin oikaisu 1/2^9, mutta nokkavan opiskelijan muut argumentit hylättiin muita mahdollisia kapinallisia varoittavin menoin.

MrKAT näyttää omaksuneen modernimman käsityksen ja tarkastelee asiaa näkökulmasta "miksi juuri nyt" valiten kuuden vuoden ikkunan.

Itse kysyisin miten moneen mahdollisesti epätodennäköiseen tapahtumaan ihmismieli keksii takertua ja totean kannakseni, ettei tilastomatematiikka anna mitään vastausta.

Tapahtuneiden asioiden todennäköisyys on aina 1 vaikka kymmenen viimeisen lottorivin peräkkäisen numerosarjan esiintymisen tilastollinen todennäköisyys onkin ennelta arvattuna kovasti lähellä nollaa.

Odottelenpa lisää verbaalista liimaa edelläkäyvälle ja sanonnalle "Valhe, emävalhe, tilasto ...".

mks

[MrKAT]

Viime aikoina:
 -Poliisissa on tapahtunut: Aarnion tapaus, sitten sisäpiirijuttuja (laittomia tietourkintoja), resurssien supistusta,
   organisaatiotapahtumia jne.
 -Yhteiskunnassa on tapahtunut: levottomuutta, äärioikeisto vs -vasemmisto, maahanmuuttotulva, Venäjä,
   talouden jämähdys, uusi hallitus+ ilmapiirin muutos, jytkypettymys jne.

Tähän nähden joutunee olemaan epäluuloinen ja pitämään "herkällä korvalla" merkittävänä pienempääkin muutosta (ts. merkittävänä suurempaakin todennäköisyyttä kuin perinteistä 5%).
 Ja siten 3 ampumista per 2016 ei pitäisi ohittaa "Äh se on vaan sattumaa"-heitolla.
 

[mks]

Tähän nähden joutunee olemaan epäluuloinen ja pitämään "herkällä korvalla" merkittävänä pienempääkin muutosta (ts. merkittävänä suurempaakin todennäköisyyttä kuin perinteistä 5%).
 Ja siten 3 ampumista per 2016 ei pitäisi ohittaa "Äh se on vaan sattumaa"-heitolla.

Selvyyden vuoksi totean, etten itse edusta "se on vain sattumaa"-ajattelua. Kuten jo aiemmin huomautin, "tilasto herättää ajattelemaan" miten on.

Jos oletamme jonkin tapahtuman keskimääräisesi frekvenssiksi 3 tapahtumaa 15 vuodessa ja tapahtumat oletetaan ajoitukseltaan toisistaan riipumattomiksi, voimma laskea Poissonin jakaumasta ( joka ilmaisee todennäköisyydet tapahtumien lukumäärälle kiinteällä aikavälillä, kun tapahtumien todennäköisyys on ajassa vakio ja riippumaton edellisestä tapahtumasta, wikipedia) miten todennäköistä on, että samasta perusjoujkosta yhteen vuoteen osuisi 3 tapahtumaa. 

Teesini on, että "valhe, emävalhe, tilasto" -ilmaisu perustuu tilastojen virheelliseen käyttöön mm
- laskemalla jo tapahtuneeksi todetun ilmiön (todennäköisyys 1) satunnaisuuden todennäköisyyttä suhteuttamatta laskelmaa vaihtoehtoisten aikajaksojen ja vaihtoehtoisten havaintojen määrän kokonaisuuteen. Siis jos kunkin ennalta määrittämättömien tapahtuman todenäköisyys annetussa aikajaksossa on 0.0001, mutta tarkastelua suoritetaan 1000 aikajakson ajan ja vaihtohehtoisia havahtumisen kohteita on 1000, haaviin pitäisikin tulla kymmenittäin epätodennäköisiä havaintoja tai jotain on pahasti vialla sekä
- pitämällä omaa käsitystä sattumaksi epätodennäkäisen tapahtuman selitykseksi tilastollisesti todistettuna

En siis millään tapaa kyseenalaista aikaisempia ja MrKATin viestissä #20 esittämiä tulkintoja.

Täysijärkinen ihminen tarkkailee ympäristöään, yliselittää oletusarvoisesti ja testaa selityksensä kestävyyttä kokemuksen kertyessä - mahdollisesti jopa käyttämällä menestyksellisesti tilastomatemaattisia malleja.

Tilastoilla valehtelija etsii tilastoista anomalioita, laskee jo tapahtuneiden asioiden todennäköiosyyksiä ja laiduntaa keppihevosiaan "tilastomatematiikan" nimissä oivaltamatta miten laajasta perusjoukosta ja miten suurella seulalla etsii näennäistä neulaa heinäsuovasta ja jos neula sattuisikin olemaan aito, keppihevonen voi silti olla harhainen.

mks

[MrKAT]

Imatra tapaukseen liittyen.
Ilmoitettiin ammutun 3 naista ja "sattumanvaraisesti".
Ensihätään laskin todennäköisyyksiä, että 3 naista sattumalta kohteena. 1/8 eli 12.5%. (Esim. onko naisvihaa, antifeministi, ...).
  Kesti tunteja ennenkuin äkkäsin, että he eivät olekaan sattumanvaraisesti jakautuneet vaan rypäytyneet joukoiksi, jossa sukupuolijakauma ei olekaan niin satunnainen.
  Toisaalta luulin, että kohdisti sinne tänne heiluen. En tiennyt että kyse oli ravintolan "jonosta", yhdestä suunnasta.

[valtteri]

Ilmapiiri on koventunut Ruotsissakin:

"Martin Lundin, kommissarie på polisens nationella operativa avdelning menar att man kan se en trend när det gäller antalet personer som dödats av svensk polis.

– Det är väldigt låga siffror men vi kan ändå se att det är ett något högre antal än det varit genomsnittligt de tidigare åren. De senaste 25 åren har det rört sig om en person som avlidit per år, i snitt. Nu de senaste tre-fyra åren ser vi en ökning då det åtminstone är två personer som avlidit varje år."

http://www.svt.se/nyheter/polisens-dodsskjutningar-okar

Aika huonosti tuntuu löytyvän tilastoja näistä. Esim. viimeiset sata vuotta olisi kiinnostava perspektiivi.

Saksasta löytyy jo enemmän tietoja:

https://de.wikipedia.org/wiki/Waffengebrauch_der_Polizei_in_Deutschland

"Insgesamt wurden seit 1952 mindestens 476 Menschen von der bundesdeutschen Polizei erschossen."

Keskim. 7 henkeä vuodessa on poliisi surmannut vuodesta 52 lähtien. Saksassa on n. 16 kertaa enemmän asukkaita kuin Suomessa.

Entäs Ranska?

http://www.lemonde.fr/les-decodeurs/article/2014/11/26/en-france-le-grand-flou-des-violences-policieres_4529111_4355770.html

"Aucune statistique ne recense les violences policières ou les morts par balle consécutives à l'intervention de la police. On pourrait en compter une dizaine par an"

Tusinan verran vuodessa. Pelkkä oletus koska näitä ei tilastoida toisin kuin väkivalta poliisia kohtaan:

"Il n'existe pas, en France, de statistiques ou de données générales fiables et précises quantifiant la notion de « violence policière », contrairement aux violences contre les forces de l'ordre, qui sont elles recensées (ainsi, 8 gendarmes sont morts dans le cadre de leur devoir en 2013)14."

https://fr.wikipedia.org/wiki/Violence_polici%C3%A8re#En_France

Tanska?

Vuodelta 2007:

http://politiken.dk/indland/art4685283/Dansk-politi-dr%C3%A6ber-oftere-end-i-udlandet

"Siden 2001 har dansk politi skudt og dræbt 11 personer.

I England omkom 16 personer i samme periode efter at være blevet ramt af politiets projektiler, skønt der bor ti gange flere mennesker end i Danmark.

(Englannissa 16 surmaa vuosina 2001-2007)

I Norge har der siden 2001 været to ofre for politiets pistoler, i Sverige seks."

Norjassa vuosina 2001-2007 kaksi uhria. Eli muistuttaa Suomen tilannetta.

Suomi on siis tässä suhteessa rauhallinen maa joten kontrasti on suuri jos yhtäkkiä surmataankin 3 henkilöä vuodessa. Seuraavat viisi-kymmenen vuotta varmaan kertovat onko tässä tapahtunut jokin muutos.

Näyttää vähän siltä, että meillä ei edes ole dataa jota analysoida. Vai onko poliisin omissa arkistoissa tarkat tiedot näistä tapahtumista?

Onko ilmapiiri muuttunut näistä ajoista?:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikkelin_panttivankidraama

"Sittemmin on todettu, että poliisin valmiusryhmä Karhun johtajan syyksi luettu virkavelvollisuuden rikkominen on johtanut siihen, että Suomessa poliisin voimankäytön seurauksena kuolee poikkeuksellisen vähän ihmisiä [4]."

Paavo Haavikko otti kantaa aikoinaan tuohon tapaukseen:

”Ylpeä ehkä saattaisin olla siitä, että nostin esiin poliisin surmatyöt Mikkelin panttivankidraamassa.”

Siitäkin on jo yli 20 vuotta aikaa. Kesästä, jolloin mies tunkeutui helsinkiläiseen Kansallis-Osake-Pankin konttoriin ja vei mukaan kolme panttivankia. Mikkelin torilla poliisi avasi tulen, ja mies laukaisi dynamiittipanoksensa. Kaksi ruumista.

”Koko tasavalta näki televisiosta, mitä tapahtui, mutta kukaan muu ei reagoinut poliisin toimintaan. Se on hyvin suomalaista, passiivista pelkuruutta.”

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/paavo-haavikon-viimeinen-kirja-ja-haastattelu/

[wade]

Tämä ei ehkä sovi täysin aloittajan tarkoittamaan aiheeseen - sikäli kuin pohditaan tilastotiedon luonnetta. Irrotettakoon omaksi aiheekseen, jos siltä...tuntuu.

YLE uutisoi juuri että sekä poliisien voimankäyttö (väkivalta) että poliiseihin kohdistettu väkivalta ovat yleistyneet. Jälkimmäisessä nousua on tullut 90 % 1999-2015.

"– Näyttää siltä, että väkivalta poliisia kohtaan on monimuotoistunut. Jos aikaisemmin oli lyöntiä ja potkuja, nyt on erilaista puskemista ja sylkemistä, ja käytetään erilaisia välineitä poliisia kohtaan."

Uutisessa mainitaan myös poliisin käyttämien voimakeinojen kasvu vuonna 2015: poliisin mukaan kyse on tarkemmasta tilastoinnista voimakeinojen käyttämisen suhteen, ei niinkään lisääntyneestä poliisin väkivaltaisuudesta. 2015 poliisilla oli 97600 kiinniottoa, joista kertyi 6700 merkintää voimankäytöstä (jos saman asiakkaan voimankäyttöpalveluihin kuuluu ensin etälamautin x1, sitten fyysisen voiman käyttö x1, ja vielä lopuksi käsiraudoittaminen x1, tulee samasta asiakkaasta kolme merkintää voimankäytöstä).

[Patu]

En ihan tavoittanut mitä wade halusi sanoa.
Tuossa kuvatussa asiassa näkyy mielestäni se, että kun johonkin ilmiöön - esimerkiksi poliisien voimakeinojen käyttö - kiinnitetään huomiota tilastointi tarkentuu ja ehkä määrittelytkin muuttuvat. Eri vuosien vertailu vaikeutuu.
Sama ilmiö mielestäni tapahtui raiskausten suhteen. Määritelmä muuttui.

Uskon poliisin voimakeinojen käytön lisääntyneen. Kun tehtäviä on paljon, ei varmaankaan jakseta ja ehditä kovin pitkään puhumalla hoitaa tilannetta: ukko heitetään autoon ja putkaan.

[MrKAT]

Ilkeä sivuajatus:
 "Ahaa, jos Te nyt paljastatte pamputtaneenna ja raudoittaneenne 20% enempi niin te olette salanneet - ohi tilastojen -
  huomattavan osan pamputtamisistanne ja raudoittamisistanne vuosien ajan! Miksi siis meidän pitäisi luottaa
  nykyiseenkään omatekoiseen ja itsemääriteltyyn väkivallastanne kertovaan tilastoonne!"

[MrKAT]

Usein kynsienleikkuuni aikaan tämä tulee mieleen.
  Lääkärit ja muut terveysihmiset ovat neuvoneet*, että kynnet pitää leikata tasaisiksi:  |_|
mutta minäpä leikkaan aina pyöreiksi: U.
Lääkärit jne kohtaavat ihmisiä joilla kynsi kasvaa ihon sisään ja opettavat(opettivat?) siksi neliskanttileikkuuta.

Minulla taas on ongelmana että neliskanttiset kynteni irtoilisivat sukissa ja hanskoissa ja repisivät kynnen pahasti, jopa verille. Ei koskaan kasva ns. ihon sisään. Ja usein neliskanttiset muutenkin takertuisi villapaitaan tai sukkaan. Äärimmäisen inhottavasti. Vaikka olis just leikatut
  Olisko tässä lääkäreillä tilastobias? Ne muutamat ihmiset joilla on lääkärin tarvitsema sisäänkasvuongelma saavat lääkärit luulemaan että vain se aiheuttaa ongelmia.  Kynnen repiämiset  tai takertuminen paitaan -hankaluudet ei heillä näy.

- -
*Voi olla, että muistelen 10-20 v takaisia ohjeita. En ole katsonut täänpäiväisiä.

[Aina Rempallaan]

Suomalaisen tilaston mukaan poliisin luotiin kuolee 3 ihmistä viidessätoista vuodessa. Nyt vuodessa on kuollut kolme ihmistä.

Onko kansalaisten tai poliisin käytös muuttunut vai onko kyse sattumasta? Antaako tilastomatematiikka tähän kysymykseen vastausta?

mks

Kallistun mks:n suuntaan, että data on kovin pieni että sen kuvaamiseen sovellettaisiin massailmiöiden matematiikkaa.

Se tilastollinen ajatteluhan menee jotensakin niin, että oletetaan ilmiölle (poliisin ampumien henkilöiden määrä vuodessa) jokin jakaumatyyppi (usein paremman perusteiden puuttuessa normaalijakauma  - tässä kyseessä on Poisson-jakauma joka kuvaa vakiotodennäköisyydellä sattuvien riippumattomien tapahtumien lukumäärää aikavälillä) ja jakaumalle havainnoista estimoidut tunnusluvut (kuten symmetriselle jatkuvalle normaalijakaumalle keskiarvo ja keskimääräistä keskiarvosta poikkeamaa kuvaava standardipoikkeama ja Poisson-jakaumalle intensiteetti). Tilastollisen testauksen ajatus on katsoa onko aineisto (tässä vain yhden vuoden ammuttujen määrä) niin poikkeava ettei ole uskottavaa että historiaan perustuva oletus jakaumasta parametreineen pätee.


Koko sattuma on apukäsite ennakoimattomalle tapahtumalle, tyypillisesti useiden tuntemattomien tekijöiden yhteisvaikutukselle. Ei se mikään luonnon perusvoima ole. Sattuma lakkaa olemasta sattuma, kun tapahtuman mekanismi saadaan riittävästi selvitetyksi.

Emävalhe tilastokielellä taas viittaa siihen, että suurella numeerisella tarkkuudella kuvataan mallia ja johtopäätöksiä joiden liittymistä kiinnostuksen kohteena olevaan asiaan kuulija ei pysty hahmottamaan ja kenties on harhaanjohtotarkoituksella esitettykin. Tämän tapauksen tilastollinen käsittely kaipaisi enemmän paneutumista kuin riittää itsellä nyt motivaatiota.