^Kiitos, meinasin jo lyödä pensselit santaan valtterin kanssa.
Y-kromosomilla on merkittävä vaikutus käyttäytymiseen joka yhdistää ghanalaisen ja ruotsalaisen uroon enemmän kuin kulttuuri erottaa.
juu, ne ei vaan tajua sitä. Eivät opi tätä kaikille samalla lailla luonnollisesti yhteistä luonnollista erityisyyttään. Sieltä se ihmisten tosi olemus löytyy kulttuurin harhaisen höpinan alta. Nyt kaikki pänttäämään biokemiaa.
Heidän XX-siippansa tahtoo jaliksen MM-kisoissa jäädä palloleskiksi koska Y puuttuu. Tämä ulottuu paviaanitasollekin mitä eläintarhoissa ovat kokeilleet. Palloa seuraavat apinoistakin just urokset. Ei siis voi vedota ihmisen kulttuurimeemeihin.
(joo en ihan ymmärtänyt koska kyllähän ihmisnaiset ovat oppineet myös pelaamaan jalkapalloa vaikka geenit pistävät kuinka vastaan. Kulttuurin muutos on saanut jotkut naistenkin geenit tulemaan vastaamaan kulttuurista jalkapalloilu-ilmiötä. Nyt siis löydettiin naisiltakin jalkapalloilugeeni. Kunhan ensin vaan on se kulttuurinen muoto, jossa se voi ilmetä.)
(taidat välillä trollata että uskot geenien kaikkivaltaisuuteen myös ihmiseliömaailmassa)
juu, missä määrin jalkapallo sitten voisi olla geneettisesti määräytynyttä? Ja missä vaiheessa tapahtuu tämä laadullinen hyppäys jonka jälkeen geneettisten vaikutusten ja mekanismien identifiointi häipyy olemattomiin.
Voisiko geneettistä olla kilpailu ryhmissä? Joka tapauksessa se kuinka tämä kilpailu ilmenee ei tietenkään ole geeneissä. Pallon potkiminen jalalla yhteisiä sääntöjä noudattaen maaliin on jo sellainen kulttuurinen fenotyyppi, että sen syntymekanismit ei löydy geeneistä. Vai onko kilpailu ja ryhmänmuodostuskin jo sellaisia ilmiöitä, että niiden selittäminen onkin niiden ymmärtämistä ihan jotain muuta kautta kuin mitä biokemialliset reaktiot ovat.
Tuo on muuten aika mielenkiintoista, että ihmisen ja apinan geenit ovat niin samanlaisia. Koska kun ihminen ja apina ovat fenotyypeiltään niin kovin erilaisia niin erojen täytyy syntyä pitkälti geeneistä riippumatta, koska noin samanlaiset geenit ei voi muodostaa noinkin erilaisia lajeja.
Ja vielä tuon ne hiirulaisetkin tähän, jotka on myös aikamoisia geenipankkeja. Näillä myös vanhempien kromosomit sekoittuu, tapahtuu crossing overia ja mutaaioita kuten ihmisellä. Tältä pohjalta sitten komplekseja polygeneettistä ominaisuuksia erilaisine alleelien vallitsevuuksineen ja resessiivisyyksineen. Mutta kylläpäs näyttää hiiret fysionomialtaan kovin samanlaisilta. No, on siellä eri värisiä jonkun verran. Mutta aika köyhäksi on jäänyt hiiren maailma vaikka geneettisiä kombinaatiomahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon.
Hiiirien geenistö joka tuottaa tuollaisia samannäköisiä fenotyyppejä ei perustaltaan eroa paljon ihmsen vastaavasta.
https://www.newscientist.com/article/dn2352-just-2-5-of-dna-turns-mice-into-men/ Kuitenkin ihminen tuottaa huikean määrän erilaisuutta omassa elinympäristössään. Tämä erilaisuus täytyy olla lähtöisin jostain muualta kuin näistä geeneistä.
Tässä viitataan vielä siihen, että erilastuminen alkaisi sitä, että kuinka geenit aktivoituvat:
"However, Tim Hubbard, head of genome analysis at the Sanger Institute in Cambridge, UK, is sceptical about the significance of the 2.5 per cent difference. He thinks that the genes might in fact all be identical and that differences between species might arise solely through divergence in the “regulatory regions” which switch other genes on and off."
Ihmisen monimuotoinen elinympäristö (kulttuurimaailma) on sellainen, että se aktivoi tiettyjä geeniyhdstelmiä esiin. Ensin keksitään jokin ilmiö, kuten esim. jalkapallo, ja sen jälkeen vasta havaittaisiin, että tätä vastaa tietty geneettinen aktivoituminen. Jos jalkapallo häviää ihmisten elämästä häviää myös nämä jalkapallogeenit. Tässähän ei voi lähestyä niin että jalkapalloilu olisi jotenkin syntynyt jostain geeneistä. Geenit mahdollistaa että ihminen voi esim. motorisesti kuljettaa jalkaansa "potkutyyliin" jne
