Princetonin papereista löytyy kiinnostava historiantutkimus amerikkalaisesta sosiaalidarwinismista (
1). Paperi käsittelee Richard Hofstadteria, joka vastusti kirjoituksissaan biologisten analogioiden tuomista yhteiskunnalliseen ajatteluun:
Hofstadter declared American social Darwinism dead no later than 1918: “as a conscious social philosophy,” Hofstadter said, “social Darwinism had disappeared in America at the end of the war” (1944, p. 175). It is an irony, then, that the term “social Darwinism” gained meaningful currency only with the book that declared the concept long dead. Historians revising Hofstadter have established that both the term “social Darwinism” and the concept of social Darwinism are unexpectedly rare in the 1860–1915 period surveyed by SDATOlen muodostanut käsityksekseni eri lausuntojen perusteella, että kansallissosialistit eivät pitäneet itseään darwinisteina, tai tarkemmin sanottuna he kielsivät Darwinin teokset:
“Writings of a philosophical and social nature whose content deals with the false scientific enlightenment of primitive Darwinism and Monism (Haeckel).”
“Monism” is the idea that mankind is solely material, with no spiritual soul. Haeckel, as well as having been the foremost Darwinist in Germany, had founded the Monist League in 1905 (it was disbanded in 1933 when the Nazis gained power). The word “primitive” here is a pejorative epithet to denigrate Darwinism.
The same list of banned books also prohibits:
“All writings that ridicule, belittle or besmirch the Christian religion and its institution, faith in God, or other things that are holy to the healthy sentiments of the Volk.”(2)
Totuutta heidän sosiaalifilosofiastaan lienee liki mahdotonta täysin selvittää, koska viime kädessä kansallissosialismilla ei ollut filosofista pohjaa nimeksikään (kutsuisin vapaalla kädellä itse sitä rappiokristilliseksi maailmankuvaksi, joskin teen näin ilman erityisempiä viitteisiin perustuvia todisteita), ja saksankielinen termi 'Entwicklung' on monimerkityksinen kääntyen:
development, evolvement, maturation, progression, growing, cultivation, production, generation. Samoin termi sosiaalidarwinismi tulee tutkimuspapereihin vasta maailmansotien jälkeen, jolloin termin käyttö leviää yleiseen tietoisuuteen. Asiaan liittyy siis aimo annos historiallisia anakronismeja, kun ilmauksia ja puhetta tutkineet eivät ole ymmärtäneet tai halunneet ymmärtää, miten aiempien sukupolvien kielellinen käsitys maailmasta on poikennut heidän omastaan. Esimerkiksi siteeraamassani tutkimuksessa mainitaan, että Herbert Spenceriä pidettiin vaarallisen radikaalina sotaa edeltäneinä vuosina kirkon ja papiston vastaisten näkemystensä vuoksi. Spenceriä on luonnehdittu klassiseksi liberaaliksi erotuksena konservatiivista. Sitä vastoin kansallissosialistisessa Saksassa kristillinen traditio näytteli merkittävää osaa, ks. esim. (ja Coel Hellier on tehnyt työtä juurta jaksain, kuten artikkelin pituudesta voi päätellä):
Mitään objektiivista käsitystä sosiaalidarwinismista ei tietenkään ole, koska kaikki eturyhmät haluavat hylkiä konnotaatiota kuin tautia. Kristityt historioitsijat (3) pyrkivät vähättelemään luterilaisuuden vaikutusta saksalaiseen mielenmaisemaan, vasemmistolaiset haluavat irtisanoa itsensä Stalinista, ja niin edelleen. Monet vasemmistolaiset (4) (tai edistykselliset) lähteet ovat omaksuneet valtaeurooppalaisen historiakäsityksen kansallissosialistien sosiaalidarwinismista tai darwinismista.
Mikä yhteys tällä kaikella on sitten keskustelussa eläintensuojelusta tai -jos niin sallitaan- mielen teoriasta? Historiankirjoitus osoittaa selkeästi, että totuus Darwinin teoriasta, 'darwinismista' ja niiden etiikkaa koskeneet implikaatiot (ja jumalat minua varjelkoot, ettei koskaan synny laikalaista liikettä!) ovat poliittisten pelien uhri, ja eurooppalaisen kulttuuriperinnön valheelliset piirteet ovat kietoutuneet erottamattomasti osaksi keskustelua Darwinista ja ihmisestä eläimenä, tai jopa kulttuuriseksi tai poliittiseksi kielloksi käyttää syntaksia siten. Kuitenkin sellaisten merkittävien sosiologien kuten Edvard Westermarckin paluu nykysosiologian keskusteluihin merkitsee, että moraaliteorian keskeisiä piirteitä ei ikinä kyetä ymmärtämään oikein ottamatta huomioon ihmisen kehityksellisiä, kasvatukseen sinällään liittymättömiä piirteitä. Ongelma nousee pintaan aina uudelleen, yritettiin se painaa miten syvälle yhteiskunnallisesta tietoisuudestamme hyvänsä. Tämä darwinistinen trauma ei kuitenkaan ole Darwinista saati evoluutiobiologiasta lähtöisin, vaan politiikasta ja taikauskosta johtuva. Olihan Westermarck arvostettu antropologi omana aikanaan, vaikka hänen näkemyksensä olivat hyvinkin darwinistisia. Itse asiassa väitän, ettei Westermarckin teoriaa moraalitunteiden alkuperästä voi kunnolla ymmärtää ilman evoluutiobiologista tarkastelukulmaa.
Oma näkemykseni muuten ei ole materialistinen sen perusteella, miten materialismin ymmärrän. Yhtäältä hylkään näkemyksen, että kaikki koostuisi aineesta (ei koostu -wittgensteinilainen käsitykseni tässä kohdin on, että maailma koostuu faktoista), ja toisaalta hylkään kaksijaon mieleen ja aineeseen (taustalla arvelen vallitsevan vanhoja kielelliseen ymmärrykseen ja esitystapaan liittyneitä ongelmia). John Searle on esittänyt asiasta hyviä näkemyksiä, ja verkosta löytyy myös hänen tietoisuuden filosofiaa käsittelevä luentosarjansa, jossa hän muun ohessa kritisoi melko rajustikin länsimaisen ajatteluhistorian kompastuskiviä aina Descartesista lähtien:
John Searle - Philosophy of Consciousness(1) Leonard C., Thomas; Journal of Economic Behavior & Organization 71 (2009) 37–51
(2)
https://coelsblog.wordpress.com/2011/11/08/nazi-racial-ideology-was-religious-creationist-and-opposed-to-darwinism/#secban(3)
https://www.csustan.edu/history/was-hitler-influenced-darwinism ja
http://rationalwiki.org/wiki/Richard_Weikart(4) ks. esim.
http://www.salon.com/2014/04/19/charles_darwins_tragic_error_hitler_evolution_racism_and_the_holocaust/ps. mitä ajattelette videomateriaalin käyttämisestä lähteenä? Löydän usein videomateriaaleja, joissa alansa merkittävät auktoriteetit ilmaisevat näkemyksiään tutkimusaiheestaan, mutta olen epävarma siitä, miten esimerkiksi translitteroituihin luentoihin suhtaudutaan viitteinä. Foorumin puitteissa kysymyksellä ei ole niin väliä, muuten saattaa vielä ollakin.
