Robottiautojen eettinen ongelma

[Jorma Moottori]

P.S. mihin Jorma Moottorin viestissä olevan linkin pitäisi viitata?

Olen pahoillani, huolimattomuusvirhe. Oikea linkki http://fin.afterdawn.com/uutiset/artikkeli.cfm/2017/10/10/nvidia-drive-px-pegasus-itsestaan-ajava-auto

[Patu]

Mielenkiintoinen juttu suomalaisesta robottiauton kehitystyöstä.
http://www.iltalehti.fi/autouutiset/201710112200451922_oa.shtml

VTT:n projektipäällikkö Matti Kutila uskoo, että liikenne alkaa automatisoitua Suomessa joskus 2030-luvulla. Taidan siis käydä tankkaamassa autoni vielä tänään.

[Jorma Moottori]

Mielenkiintoinen juttu suomalaisesta robottiauton kehitystyöstä.
http://www.iltalehti.fi/autouutiset/201710112200451922_oa.shtml

VTT:n projektipäällikkö Matti Kutila uskoo, että liikenne alkaa automatisoitua Suomessa joskus 2030-luvulla. Taidan siis käydä tankkaamassa autoni vielä tänään.

On kyllä mielenkiintoinen. Hyvä kun on saatu kotimaista asiantuntemusta haastateltua. Itse asiassa näin hän lehden mukaan sanoi

- Tällä hetkellä liikenteen robotisaatio on yleisestikin ottaen vielä alkumetreillä - suuret asiat nähdään vuonna 2021 ja sen jälkeen. Tämä on eräänlainen ”never ending story” - päättymätön tarina. Se, mitä autoissa on tänään, ei ole syntynyt puolessa vuodessa, vaan on yli 20 vuoden työn tulos, muistuttaa Kutila ja arvelee, että Suomessa liikenne alkaa automatisoitua joskus 2030-35.

http://www.iltalehti.fi/autouutiset/201710112200451922_oa.shtml

Suuret asiat siis nähdään noin kolmen vuoden kuluttua ja lopullinen autokannan automatisaatioituminen on joskus 2030-2035 jälkeen, hänen mukaansa. Saattaa olla, että ennuste on laadittu autokannan uusiutumisen perusteella, 15 vuotta on yleisesti käytetty romutusikä laskelmissa. Siis 2021+15 vuotta on 2036, eli 2035 jälkeen.

Ymmärsin tämän niin, että 2021 on mullistus, eli laajamittainen uuden robottitekniikan käyttöönottovuosi. Tankkaamista enemmän kannattaa harkita, onko mahdollisuus vielä lykätä uuden ajopelin hankintaa vuoteen 2021, jolloin saisi uutta tekniikkaa.

[Jorma Moottori]

Henry Tirri täräyttää autonomisten autojen mukanaantuomat "ongelmat" pöytään.

Tirri korostaa, että aivan kaikki muuttuu autonomisten autojen myötä.

Autonomisen autoilun yleistyessä kaupunkeihin tulee lisää parkkitilaa. Parkkisakkotulot romahtavat. Monien sijaintinsa vuoksi arvokkaiden kiinteistöjen arvo laskee, koska paikasta toiseen on helpompi liikkua. Onnettomuuksia tapahtuu 90 prosenttia vähemmän kuin nyt.

Nykyisille vakuutusmaksuille ei enää ole perusteita. Elimiä täytyy alkaa valmistaa keinotekoisesti, koska esimerkiksi Yhdysvalloissa 25 prosenttia elinluovutuksista tulee liikenneonnettomuuksiin joutuneilta.

Autonkorjauskulut per auto romahtavat, koska sähkömoottoreissa ei ole niin paljon huollettavia kohteita. Toisaalta, autoja tulee olemaan enemmän ja niillä ajetaan jopa enemmän kilometrejä kuin nykyään, ja renkaiden tapaiset osat kuluvat entisestään. Myös logistiikka ja tavaroiden, ja esimerkiksi ruuan, kuljetus kasvavat.

Mediankulutus autoissa kasvaa, mikä on hyvä uutinen mediataloille. Hotelleja ei tarvita samalla tavalla, koska ajon aikana autossa voi yöpyä.

Autoalan liiketoimintamallit muuttuvat Tirrin mukaan radikaalisti. Autosta rahan saaminen myymällä muuttuu hankalammaksi.

Auton valmistaminen ei ole hyvä bisnes tulevaisuudessa, mutta erilaiset autopalvelut kyllä. Komponenttivalmistajat voittavat, koska autoista tulee uusi suuri piirikomponentteja tarvitseva alue.

  http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/itseajavilla-autoilla-mullistavat-seuraukset-kl-elimia-taytyy-alkaa-valmistaa-keinotekoisesti-6688510

Siis kuka sanoi näin?

Tirri on aiemmin työskennellyt teknologiajohtajana Nokialla ja nykyisin Samsungin yksikkönä toimivalla Harman Internationalilla, sekä suorittanut vierailevia professuureja muun muassa Berkeleyn ja Stanfordin huippuyliopistoissa Kaliforniassa.

[mks]

Autonomisen autoilun yleistyessä kaupunkeihin tulee lisää parkkitilaa.

Toisaalta, autoja tulee olemaan enemmän ...

Tuossa on jotain ristiriitaista!

Jos autonomia etenee järkevällä tavalla, autojen määrä romahtaa, pysäköintitilan tarve ainakin yhtä paljon, mutta samalla tarvittavaan liikennesuoritteeseen nähden autoja tarvitaan vähemmän = ei tarvitse turhaan viedä hyötyajon lähtöpaikkaan eikä palauttaa kotiin.

Jos lisäksi IT-struktuuri ja kaistojen allokointi suosii kimppakyytejä, ainoa relevantti kysymys on pystyykö varsinainen joukkoliikenne kehityksen tahdissa. Oletan painavin perustein, että teknistaloudellisin perustein pystyy, mutta poliittinen harkinta voi liittää yhtälöön yllätyksellisiä elementtejä.

mks

[Patu]

Tarkastelu on kovin kaupunkikeskeinen.
Maaseudulla jossa etäisyydet ovat pitemmät, sähkön latausmahdollisuudet harvemmassa ja julkinen liikenne vähäisten liikennemäärien takia mahdotonta (ellei takseja lueta julkiseen liikenteeseen) vielä hyvin pitkään se auto jolla matkustetaan, lähtee kotipihalta ja sinne taas pysäköidään (jos sähkö riittää).

Haja-asutusalueiden tilannetta ei edes kepu ota huolekseen. Valtion tukea sähköautoille ei kirkonkyläläinen juurikaan voi hyödyntää.
Pahimmillaan päästään tilanteeseen jossa kotoa on lähdettävä polttomoottoriautolla mutta sillä ajaminen kaupungissa on kielletty.

[Jorma Moottori]

Valtion tukea sähköautoille ei kirkonkyläläinen juurikaan voi hyödyntää.
Pahimmillaan päästään tilanteeseen jossa kotoa on lähdettävä polttomoottoriautolla mutta sillä ajaminen kaupungissa on kielletty.

Oikeastaan tilanne on päinvastoin.

Sähköautosta hyötyy juuri kaukana kaikesta asuva. Ensin saa hankintatukea ja käyttömaksuhelpotuksia ja sen jälkeen polttoaine (tässä tapauksessa sähkö) maksaa vain noin 2€/100km kun bensa-autoilija tyypillisesti köyhtyy 12€/100km.

[Patu]

Valtion tukea sähköautoille ei kirkonkyläläinen juurikaan voi hyödyntää.
Pahimmillaan päästään tilanteeseen jossa kotoa on lähdettävä polttomoottoriautolla mutta sillä ajaminen kaupungissa on kielletty.

Oikeastaan tilanne on päinvastoin.

Sähköautosta hyötyy juuri kaukana kaikesta asuva. Ensin saa hankintatukea ja käyttömaksuhelpotuksia ja sen jälkeen polttoaine (tässä tapauksessa sähkö) maksaa vain noin 2€/100km kun bensa-autoilija tyypillisesti köyhtyy 12€/100km.

Kunhan ei asu liian kaukana latausasemista. Ja kunhan ei osta autoa jonka toimintasäde on pieni. Ja kunhan on tarpeeksi varakas ostamaan auton jonka toimintasäde riittää.

Eli hankintatukea ja käyttömaksuhelpotuksia saa jos on tarpeeksi varakas.

[Jorma Moottori]

Valtion tukea sähköautoille ei kirkonkyläläinen juurikaan voi hyödyntää.
Pahimmillaan päästään tilanteeseen jossa kotoa on lähdettävä polttomoottoriautolla mutta sillä ajaminen kaupungissa on kielletty.

Oikeastaan tilanne on päinvastoin.

Sähköautosta hyötyy juuri kaukana kaikesta asuva. Ensin saa hankintatukea ja käyttömaksuhelpotuksia ja sen jälkeen polttoaine (tässä tapauksessa sähkö) maksaa vain noin 2€/100km kun bensa-autoilija tyypillisesti köyhtyy 12€/100km.

Kunhan ei asu liian kaukana latausasemista. Ja kunhan ei osta autoa jonka toimintasäde on pieni. Ja kunhan on tarpeeksi varakas ostamaan auton jonka toimintasäde riittää.

Eli hankintatukea ja käyttömaksuhelpotuksia saa jos on tarpeeksi varakas.

Likimain kaikilla haja-asutusalueella asuvilla on kolmivaihesähköt ja näin ollen mahdollisuus vähintään 11kW: kotilatausasemaan jolloin puolessatoista tunnissa lataa sadan kilometrin ajomäärän. Tietysti voi myös normaali schukon nenässä pitää autoaan, silloin se vain kestä kauemmin latautua.

Uusissa sähköautoissa alkaa 300 km toimintasäde olla normi. Vanhoja ja käytettyjä ei vielä ole kovin paljoa kaupan vaikka niitä tuodaan meille koko ajan lisääntyvästi kehittyneemmistä maista.

[Jorma Moottori]

Autonomisen autoilun yleistyessä kaupunkeihin tulee lisää parkkitilaa.

Toisaalta, autoja tulee olemaan enemmän ...

Tuossa on jotain ristiriitaista!

Jos autonomia etenee järkevällä tavalla, autojen määrä romahtaa, pysäköintitilan tarve ainakin yhtä paljon, mutta samalla tarvittavaan liikennesuoritteeseen nähden autoja tarvitaan vähemmän = ei tarvitse turhaan viedä hyötyajon lähtöpaikkaan eikä palauttaa kotiin.

Juu. Tätä varmasti tarkoitetaan.

Maksamalla kiinteän kuukausimaksun tai kohtuullisen kertamaksun voi napata käyttöönsä minkä tahansa vapaana olevan "yhteisöauton", tai miksi niitä nyt sitten kutsutaankin. Auto ei jää kadun varteen möllöttämään ja odottamaan omistajansa saapumista, vaan on muiden käytössä.

[Patu]

Maksamalla kiinteän kuukausimaksun tai kohtuullisen kertamaksun voi napata käyttöönsä minkä tahansa vapaana olevan "yhteisöauton", tai miksi niitä nyt sitten kutsutaankin. Auto ei jää kadun varteen möllöttämään ja odottamaan omistajansa saapumista, vaan on muiden käytössä.

Eikös se auto pidä jättää lataustolppaan kytkettynä ettei seuraavalla käyttäjällä matka katkea? Mistä tietää paljonko autolla on "kantomatkaa" kun sen ottaa käyttöönsä?

Auto ei ole kuin polkupyörä.

[Jorma Moottori]

Maksamalla kiinteän kuukausimaksun tai kohtuullisen kertamaksun voi napata käyttöönsä minkä tahansa vapaana olevan "yhteisöauton", tai miksi niitä nyt sitten kutsutaankin. Auto ei jää kadun varteen möllöttämään ja odottamaan omistajansa saapumista, vaan on muiden käytössä.

Eikös se auto pidä jättää lataustolppaan kytkettynä ettei seuraavalla käyttäjällä matka katkea? Mistä tietää paljonko autolla on "kantomatkaa" kun sen ottaa käyttöönsä?

Auto ei ole kuin polkupyörä.

Voisi kuvitella, että autonvuokraus/käyttöoikeussovelluksessa on otettu huomioon, että autoa joka on latauksessa ei voi vuokrata ennenkuin siinä on tarpeeksi varausta  seuraavaa matkaa varten.

Aika helppo ohjelmoitava asia autonomisessa ajoneuvossa. Myös polkupyörässä.

[Patu]

Voisi kuvitella, että autonvuokraus/käyttöoikeussovelluksessa on otettu huomioon, että autoa joka on latauksessa ei voi vuokrata ennenkuin siinä on tarpeeksi varausta  seuraavaa matkaa varten.

Aika helppo ohjelmoitava asia autonomisessa ajoneuvossa. Myös polkupyörässä.

Helppo on ohjelmoida. Ei ole vaikea ohjelmoida että auto jonka akku on tyhjä ei liiku.
Minä kiinnitin huomiota siihen, että autoa ei voi jättää siihen missä tarve päättyy vaan sinne, missä on lataustolppa. Vapaana oleva tolppa voi olla kaukanakin siitä mihin kuljettaja (vai matkustaja) oli menossa. Kasseineen ja tavaroineen.
Ei kovin kätevää.

[Patu]

Ei kun näinhän se menee:
herra A tilaa puhelimellaan auton ja kertoo kuinka paljon aikoo ajaa.
Systeemi etsii lähimmän auton jossa on riittävästi latausta.
Robotti irroittaa robottikäsillään auton latauksesta ja pakkaa johdon ja ajaa autonomisesti herra A:n luokse.
Herra A istuu autoon ja auto lähtee liikkeelle.
Herra A jättää auton siihen missä hänen päätepysäkkinsä on. Auto ajaa autonomisesti lähimmälle lataustolpalle, kytkee johdon ja jää odottamaan.

[mks]

Valtion tukea sähköautoille ei kirkonkyläläinen juurikaan voi hyödyntää.
Pahimmillaan päästään tilanteeseen jossa kotoa on lähdettävä polttomoottoriautolla mutta sillä ajaminen kaupungissa on kielletty.

Oikeastaan tilanne on päinvastoin.

Sähköautosta hyötyy juuri kaukana kaikesta asuva. Ensin saa hankintatukea ja käyttömaksuhelpotuksia ja sen jälkeen polttoaine (tässä tapauksessa sähkö) maksaa vain noin 2€/100km kun bensa-autoilija tyypillisesti köyhtyy 12€/100km.

Tässähän alkaa pikkupaikan kyläpoliitikkoa huimata: Meillä vaaditaan jo nyt yhteiskunnan enimmältään osin rahoittamana haja-asutuslueelle gigan dedikoituja nettiyhteyksiä vaikka ei ole vielä keksitty käyttötarkokitusta edes kymmenelle megalle. Joten tuolla mallilla kepu tulee vaatimaan peruspalveluna haja-asutusalueen savuihin minimissään dedikoitua 3x750000 ampeerin voimavirtaa (= jottei parhaaseen latausaikaan jouduttaisi hidastelemaan, vähintään 1 ydinvoimalaitos / 4 savua!). Siis varmistaakseen satakertaisesti sen, mitä Fisker Karman uuden akun lataaminen luvatussa 75 sekunnissa tarvitsee.

mks

PS: Tämä on nyt vähän laadutonta pilkkaa Rooman klubin kaltaista futurologiahypeä kohtaan eikä varsinaisesti kuulu säikeen aiheeseen. Mainittu valokaapelikauppiaan nettihölö on kyllä kunnavaltuustollekin jaettua "asiantuntijainfoa".