Ilmastomuutoksen sokkeloita

[MrKAT]

El Nino -ilmiö olisi kuulemma luemma päättynyt ja La Ninaa jossain ennustettiin talveksi 55-60%:n todennäköisyydellä.

Yllättävä ilmiö ilmastonmuutoksessa olisi pelottavien tautien nousu ikiroudista. Siperiassa lähti liikkeelle pernaruttoa ja jossain lööppilehden otsakkeessa peloteltiin isorokollakin. Isorokolla? Luulin, että sitä löytyy vain parista huippusuojatusta labrasta.

[MrKAT]

NASAn mukaan heinäkuu 2016 oli kuumin mitattu koskaan. Ja se oli 10. perättäinen kuumin mitattu-kuukausi.

[MrKAT]

Tiistaina tuli ostettua Ilta-Sanomat (20.9.2016) mm. koska lööpissä ja etukannessa luki jotain ihmeellistä.

200 vuoden tilasto Helsingin lämpötiloista paljastaa
VALTAVA MUUTOS ILMASTOSSA
          Keskilämpötila noussut jopa kuusi astetta!
 
Sisältä s.12 sitten paljastuukin että ottamalla vuoden 1867 keskilämpötilan 1,6 astetta ja vuoden 2015 keskilämpötila 7,8 astetta saadaan sanottua: "Eroa näiden ääripäiden välissä on siis jopa kuusi astetta."

Myöhemmin:
"Neljän asteen muutos vuodenkeskilämpötilassa kokonaisuutena näkyy meteorologin mukaan selvästi luonnossa".

Sivulla on lämpökäyrä mutta en minä liukuvaa ka:ta mielessäni sijoittaen saa kuin 3 asteen nousua n. +3,5:sta n. +6,5:een. Ja jutussa myönnetään, että osasyy lämmönnousuun Hgissä on myös kaupungin kasvaminen.

[Patu]

Helsingin lämpötilan nousuun on varmaankin syynsä. Helppoa on vihjata että Helsingin lämpötilan nousu johtuu globaalista
kasvihuoneilmiöstä.

Tilastoihin ja aritmetiikkaan perehtynyt saattaisi tehdä seuraavantyyppisen laskelman:
Lasketaan Helsingin alueella (olkoon vaikka ~ Helsingin energian kaukolämmön jakelualue) kulutettu energia. Koska valtaosa energiasta - niin lämpö kuin sähkökin- muuttuu lämmöksi Helsingissä kulutettu energia on polttoaineen käyttö + ostettu sähkö.

Onneksi lämpöpumput ovat niin marginaalinen asia että emme pohdi niiden vaikutusta.
Periaatteessa tähän pitäisi lisätä autojen Helsingissä käyttämä polttoaine, jonka voisi approksimoida jollain keskiajomatka*keskikulutus*autojen lukumäärä.

Edelleen voisi tilastoihin ihastunut laskea tuon energian kulutuksen ~ lämpötehon pinta-alaa kohti jotta saisimme käsityksen onko asialla jotain merkitystä: onhan eri asia jos lämpöteho on 1 W/m2 tai 100 W/m2.
Kumpa veikkaatte?

Kun en tiedä miten keskilämpötila on laskettu en osaa ottaa kantaa kaupungin suuruuden vaikutukseen. Kaupungin kasvu tietenkin kasvattaa lämmitettyä pinta-alaa.

[mks]

Edelleen voisi tilastoihin ihastunut laskea tuon energian kulutuksen ~ lämpötehon pinta-alaa kohti jotta saisimme käsityksen onko asialla jotain merkitystä: onhan eri asia jos lämpöteho on 1 W/m2 tai 100 W/m2.
Kumpa veikkaatte?

Urbaani ympäristö on kesällä luonnontilaista lämpimämpi, koska
- albedo muuttuu =  urbaanissa ympristössä on paljon piettyä pintaa ja katot ovat useimmiten tummia (purjelentäjätkin etsivät "tinttejä" ostoskeskusten yläpuolelta) ja
- Bowenin suhde muuttuu = rakennetusta ympäristöstä haihtuu niukasti vettä eli energiaa ei sitoudu latentiksi lämmöksi vaan suoraan lämmön nousuksi.
Nämä syyt ovat aiemmin ollet ainakin dekadia voimakkaammat kuin ihmisen energituoton lisäys, mutta ilmastoinnin tultua yleiseen käyttöön korkeiden rakennusten alueella  katutason lämpötilat ovat nousseet useita asteita ja pilvenpiirtäjillä varustetuissa suurkaupungeissa ainoastaan käytettävissä olevan kapasiteetin rajallisuus estää helleaaltoja käynnistämästä noidankehää.

Kovan pakkaskauden aikana urbaanissa ympåristössä lämmitysenergia nostaa havaittavasti lämpötilaa. Tämä toki näkyy vuoden keskilämpötilassa, mutta ei aiheuta mainittavaa mussutusta.

Helsingin keskilämpötilan nousun uutisoiminen otsikkotasolla "ilmastomuutokseksi" on karkeaa lööppijournalismia, mutta sinänsä oikein laskettua: MrKAT saatiin luopumaan muutamasta killingistä Sanoma Oy:N indoktrinaatiopoppoon ylläpitoon.

mks

[Patu]

Urbaani ympäristö on kesällä luonnontilaista lämpimämpi, koska
- albedo muuttuu =  urbaanissa ympristössä on paljon piettyä pintaa ja katot ovat useimmiten tummia (purjelentäjätkin etsivät "tinttejä" ostoskeskusten yläpuolelta) ja
- Bowenin suhde muuttuu = rakennetusta ympäristöstä haihtuu niukasti vettä eli energiaa ei sitoudu latentiksi lämmöksi vaan suoraan lämmön nousuksi.
Nämä syyt ovat aiemmin ollet ainakin dekadia voimakkaammat kuin ihmisen energituoton lisäys,

Tuota asiaa en tunne; ilmeisesti tuosta ihmisen energiantuotannon lisäyksen vaikutuksesta on joku kvantitatiivinenkin tieto.

[mks]

... ilmeisesti tuosta ihmisen energiantuotannon lisäyksen vaikutuksesta on joku kvantitatiivinenkin tieto.

Bowenin suhteen ja albedon muutoksista johtuva lämpeneminen on kesäpäivänä parikin sataa wattia rakennettua neliömetriä kohden, vuorokausikeskiarvona alle sata wattia.

Helsingin kokonaisenergiakulutus on 14 000 gigawattituntia vuodessa. Jaettuna 8760 tunnille ja 185 000 000 neliömetrille se tekee vuosikeskiarvona 8.6W.  Kausivaihtelu huomioiden kesällä energian kulutus on kolmisen wattia neliölle.

Dekadin ero taitaa olla kesällä edelleenkin vaikka otettaisiin huomioon rakentamattoman ja päällystämättömän maan määrä. Talvella tilanne on toisin päin.

Muistaakseni joskus 1970-luvun lopulla ryhdyttiin säähavaintoasemien aikasarjojen tulkintaa kalibroimaan uudelleen, koska useat havaintoasemat olivat jääneet rakennetun ympäristön piirittämiksi ja  tyypillisesti esimerkiksi lentokenttien havaintoasemien läheisyydessä oli paljon päällystettyä pintaa

mks

[Patu]

Noilla luvuilla noin käy.

Luku 14 000 GWh on loppukulutus, kattiloihin on työnnettävä polttoainetta hyötysuhteesta johtuen enemmän. Se ei kuitenkaan muuta tilannetta, esiin ottamasi Bowenin suhde ja albedo ratkaisevat.
Kiitos valistuksesta!

[mks]

Hiukan vielä tarkennusta ja höysteeksi löysää puhetta:

Luku 14 000 GWh on loppukulutus, kattiloihin on työnnettävä polttoainetta hyötysuhteesta johtuen enemmän.

Nimenomaan Helsingissä suurimman osan vuotta hyötysuhde on todella korkea, koska kaupungissa sähkö tuotetaan vastapainelaitoksessa ja lauhdutuslämpö myydään kaukolämpönä. Ostettu lauhdelämpö lauhdutetaankin sitten muualla.

Se ei kuitenkaan muuta tilannetta, esiin ottamasi Bowenin suhde ja albedo ratkaisevat.

Siis kesällä - Suomessa - toistaiseksi. Luin aikaa sitten väitteen, että jos jonain päivänä helle New Yorkissa luonnostaan nousisi 40 asteeseen ja ilmastoinnin tehoa olisi käytettävissä rajatta miellyttävän sisälämmön saavuttamiseen, katulämpötilan nousulle ei olisi ylärajaa. Yhtenä perusteluna noidankehään oli, että ilmastointilaitteiden hyötysuhde laskee lämpötilan noustessa. Ymmärtääkseni kirjoittaja ei ottanut huomioon meteorologisia näkökohtia. Suuri katulämpötilan nousu aiheuttaisi kaupungista nousevan ilmavirran, jota viime kädessä mereltä tuleva viileämpi ilma korvaisi.

Toisaalta voisi spekuloida huonosti talvisäähän rakennetun suurkaupungin kohtaloa pakkasella: Mitä enemmän kaupunkia lämmitetään, sitä voimakkaammin kaupunkin virtaa kylmää ilmaa ja tuuli lisää lämmityksen tarvetta. Luoja siis varjelkoon Lontoota kylmältä polaarivirtaukselta! ;-)

mks

[Patu]

Tarkennuksesta:
Kattilahyötysuhde on luokkaa 90-95%, ei se lämpökeskuksissa parempi ole.

Vastapainelaitoksessa, samoin kombilaitoksessa, sähkön tuotannon hyötysuhde on korkea koska turbiinin jälkeinen lämpö käytetään hyväksi.

Helsinki myös myy sähköä. Se energia/polttoaine jolla tuotetaan sähköä myyntiin ei näy kulutuksessa mutta vaikuttaa lämpenemiseen. Toisaalta kulutetusta sähköstä vain 2/3 tuotetaan Helsingissä, loput muualla esim. vesivoimalla ja (Mankala-osuuden kautta) ydinvoimalla.

Kaukokylmä n. 150 GWh loppujen lopuksi lämmittää ulkoilmaa.

...mutta tuo tarkennus ei muuta tässä keskusteltua asiaa, taidan luvata että tämä jää tähän.

[MrKAT]

Eilen taidettiin uutisoida että hiilidioksidipitoisuuden 400 ppm:n rajapyykki, keskiarvona, on nyt virallisemmin ylitetty.

Tosin Guardianissa oli jo 28.9.2016 juttua miten 400 ppm ollaan ylittämässä. Joka tapauksessa tänä vuonna.

[MrKAT]

Ilmastodenialismin romahdus Suomessa?
Tuoreen tiedebarometri 2016:n mukaan (s.78)
Kysymykseen
  "Ilmastonmuutoksen eteneminen on todellinen ja vakava uh-
    ka, joka vaatii poliittisilta päättäjiltä tehokkaita toimia"

Vuonna 2016 vastasi  Jokseekin eri mieltä  Täysin eri mieltä
                                          5%                            1%               Yht. 6%

Kun vielä
Vuonna 2013 vastasi  Jokseekin eri mieltä  Täysin eri mieltä
                                          8%                            4%               Yht. 12%

No, oikeasti kyse ollee paluuta 2000-luvun lopun ilmapiiriin.
Tässä välissä somet/foorumit tai email-kohu vähän pyöräytti epäuskoa joiksikin vuosiksi mutta nyt se on haihtunut.

Muutenkin usko tieteen tuloksiin ja epäusko humbuugiin on vahvistunut. Ihmisen evoluutioon varhaisemmista lajeista uskoo jo 71%, homeopatiaan luottamus vähenee (pitkä trendi jo). jne

[mks]

Ilmastodenialismin romahdus Suomessa?
.....
Muutenkin usko tieteen tuloksiin ja epäusko humbuugiin on vahvistunut. Ihmisen evoluutioon varhaisemmista lajeista uskoo jo 71%, homeopatiaan luottamus vähenee (pitkä trendi jo). jne

Suomessa on noin. Mutta USA:n tuleva presidentti lupailee irtisanoa Pariisin sopimuksen, koska ihmisen aiheuttama ilmastomuutos on kallis harha ja haitaksi hiiliteollisuudelle. "Make America Great Again"! Kiinahan on edellä hiilidioksidin tuprutuksessa!

mks

[MrKAT]

Joo, mutta pitää ajatella etiäpäin. Usein riskinä on että mitä USA tai Ruotsi edellä sitä Suomi perässä.

[MrKAT]

Mitä ilmastonmuutoksen torjunnan etiikalle ja maineelle tekee se, että autojen kulutuslukemat (ja -päästötkin) perustuvat (kollektiiviseen?) valheeseen?

Esim. sukulaiseni ajaa vanhempaa autoa joka kuluttaa x. Joku naapureista ajaa uutta  autoa joka kuluttaa paperilla 0.7x ja saa ajoneuvovero"alennusta" sukulaiseen verraten valheen takia mutta oikeasti kuluttaa 1.2x ja pahentaa kasvihuoneilmiötä enempi.

Ympäristöjärjestön huima väite: Autojen kulutuslukemia vähätellään jopa 40 prosenttia – yksi merkki leimataan erityisesti
 - http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000005016410.html

Henkilö- ja pakettiautojen ajoneuvoveron perusvero perustuu auton valmistajan ilmoittamiin hiilidioksidipäästöihin (CO2). Katsastuksessa mitatuilla päästötiedoilla ei ole vaikutusta veron määrään.
 - http://www.trafi.fi/tieliikenne/verotus/ajoneuvovero/veron_rakenne_ja_maara