Ilmastomuutoksen sokkeloita

[MrKAT]

Lämpösumman Suomen ennätys on nyt 1875 astetta, eikä se siihen jää.
https://yle.fi/uutiset/3-10432080

Se vastaa Saksan - Puolan leveysasteita. 

[MrKAT]

Pari ilmasto-uutista syyskuulta.

Ympäristöasiantuntijat lyttäävät hallituksen ilmastopolitiikan – metsien lisähakkuut nollaavat kaikki muut ilmastohankkeet
...
Metsien lisähakkuista aiheutuva hiilinielujen pieneneminen johtaa ilmakehään päätyvien kasvihuonekaasujen merkittävään kasvuun, kertoo monitieteisen tutkimusyksikkö BIOS (siirryt toiseen palveluun)in katsaus.

Katsauksen mukaan lisähakkuiden aiheuttamat haitat hautaavat alleen kaikkien muiden sektoreiden tuottamat päästövähennykset.
 - https://yle.fi/uutiset/3-10389057

Sitten kyselyuutinen joka oli n. 17-21.9.2018 Hesarissa, luin kirjastonpäätteeltä (joten ulkomuististani).
Suomalaista
 - vain 6% tiesi että turve CO2-ilmastosaastuttavin
 - 18% alle 30-vuotiaista luuli että ydinvoima päästää eniten CO2:sta. (Koko kansasta näin luuli 10%).

(Vasta tätä kirjoittaessa tuli kamala ajatus että jos nuo 18% on vihreän puolueen kannattajia? Heidänhän piti olla erityisen koulutettua väkeä, ja joille ilmasto on tärkeydessä nro 1.)

[mks]

Metsien lisähakkuista aiheutuva hiilinielujen pieneneminen johtaa ilmakehään päätyvien kasvihuonekaasujen merkittävään kasvuun, kertoo monitieteisen tutkimusyksikkö BIOS (siirryt toiseen palveluun)in katsaus.

Siteeraanpa katsausta:

"Nielujen pieneneminen johtuu eri biotaloussektoreiden, muun muassa sellun ja biopolttoaineiden valmistuksen, raaka-aineiden tarpeiden kasvusta. Erityisesti puun käyttöä lisäävän bioenergian ilmastohaitat ovat moninkertaiset hyötyihin nähden vuoteen 2030 mennessä, ja hyvin suurella todennäköisyydellä myös vuosikymmeniä sen jälkeen."

Näyttää, että "monitieteellisten" "ympäristöasiantuntijoiden" asiantuntemukseen ei pidä sokeasti luottaa. Jos arvioimme "puun käyttöä lisäävän bioenergian ilmastohaittoja", niin tietenkin hakattu puu on poissa hiilinielusta, mutta kyse onkin siitä, minkä verran vuosimiljooniksi varastoituneen hiilen siirtämistä ilmakehään sadan vuoden syklillä palautuvalla korvataan. "Metsän hiilinielua" laskettaessa tätä ei oteta huomioon.

mks

PS: Teen rinnastuksen: Hiukan yksinkertaisempi talousnero voisi lopettaa rahan nostamisen käyttelytililtään, jonne palkka tulee ja siirtyä syömään pitkäaikaissäästöjen tililtä. Eihän siinä mitään pahaa sinänsä ole, mutta aika houkka on, jos luulee näin keräävänsä merkittäviä säästöjä.

[MrKAT]

Täytyy myöntää että meikäläinen pääsi yllättymään:

Suomen metsät kasvavat kohisten - HS:n mielipidepalstalle kirjoittaneen professorin mukaan se on ilmastonmuutoksen kannalta huono asia
...
– Alueilla, missä on talvella lumipeite, metsäalan kasvu vähentää ulos heijastuvan säteilyn määrää ja lisää lämmön imeytymistä maan pinnalle, Korhola kirjoittaa.
– Mallisimulaatioissa, joissa pohjoiset metsät on poistettu kokonaan, maapallo viilenee yli puoli astetta. Tropiikin metsien kohdalla tilanne on päinvastainen, Korhola jatkaa.
...
Suomen Ilmatieteen laitoksen entinen pääjohtaja, YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas kehui äskettäin vuolaasti Suomen nykyistä metsäpolitiikkaa ja kritisoi Suomen metsäpolitiikan arvostelijoita Mustreadin haastattelussa.
..
– Osa meidän kansallispuistoalueista, joissa on aarnimetsää, ovat hiililähteitä. Metsänhoitokulttuuri, jossa metsää hakataan ja kasvatetaan uutta, on oikeastaan ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta paras (vaihtoehto), Taalas linjasi.
 - https://www.iltalehti.fi/politiikka/9255d3b9-a6c3-48f7-a21e-8d6153b5ad69_pi.shtml

Vihreille ideoloogista päänsärkyä, Hassi ja vihreiden varapj Liikanen tuossa päinvastaisella kannalla.

[mks]

Suomessa on traditio, että niin metsän kasvatusta kuin hiilinieluja koskeva keskustelu käydään yleisön kautta sen sijaan, että proffat ottaisivat toisistaan mittaa tieteen normalein tavoin.

Satu Hassi ynnä muut ovat kyllä tasan tarkkaan oikeassa siinä, että mitä vähemmän metsiä hakataan, sen enemmän siellä on hiiltä nieltynä - siis ensi alkuun. Samat tahot ovat tasan tarkkaan väärässä, jos eivät ota pohdinnoissaan huomioon
- bioenergian fossiilista hiiltä korvaavaa merkitystä,
- rakennuspuun kykyä pitää hiiltä poissa kierrosta pidempään kuin mihin ikimetsä pystyy ja lisäksi puun käyttäminen rakenusaineena vähentää muiden materiaalien tuotannossa vapautuvan hiilen määrä sekä
- lisääntyvien hakkuutulojen toivossa metsän kavuun tehtävien investointien riippumista sitä, saako edes osan lisäkasvusta ottaa myyntiin.

Ei ole erityisen vihreää pyörittää ajatuksettomasti levyä "mitä enemmän hakataan, sen vähemmän on hiilinielua".

Jos hakkuut lopetettaisiin sadaksi vuodeksi, hiilinielua ei olisi juuri lainkaan vaan melkein koko kasvu tulisi detritusketjujen kautta ilmakehään metaanina ja hiilioksidina. Hakkujätteet metsään jätettyinä tulevat ilmakehään jo parissa kymmenessä vuodessa.

Vihreiden perinteellisenä haittana ilmastolle on ollut hirttäytyminen ydinvoiman vastustukseen. Uudeksi riskiksi ilmastolle on nousemassa hirttäytyminen luuloon, että hakkujätteen maatuminen hyödyttömästi metaaniksi ja hiilidioksidiksi on ilmastollisesti jotenkin suotuisampaa kuin se, että niillä vähennettäisiin fossiilisen hiilen polttoa.

mks

PS: Hakkujätteen osuus metsän ravinne- ja mikrobitaloudessa on eri juttu ja siitä voi taittaa peistä. Edellä puhuin vain hilinielusta,
PSS: En tältä istumalta osta ajatusta, että lumirajan pohjoispuoleisten metsien hävitys viilentäisi maapalloa keskimäärin puolen asteen verran. Arvaanpa, että kysymyksessä on erehdys ja lämpötila simulaatiossa viileni noilla alueilla puoli astetta, mutta globaali vaikutus riippuu siitä, mihin metsien hiili laitetaan. Asian muuten esitti Atte Korhola eikä hänen track recordinsa ole kovin hyvä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/11/11/professori-atte-korhola-ja-holmolaisten-ilmastonmuutos

[mks]

Edelliseen tekstiin jatkoksi laitan viitteen jo aiemmin tässä säikeessä esittämäni.
http://www.kapeanakokulma.fi/index.php?topic=10.msg567#msg567

Näitähän piisaa ...

mks

[Jorma Moottori]

Tuntuu kyllä mahdottomalta enää pystyä estämään lämpeneminen liiallisiin lukemiin. Jos emme täällä koulutettujen maassa ole edes lähelläkään yksimielisyyttä siitä, pitääkö metsät hakata vai säästää ilmastomuutoksen estämiseksi, niin miten sitten monipuolisemman elinkeinorakenteen, problematiikan ja kouluttamattomien väestöjen kanssa onnistuu?

Kai tässä pitäisi jo aloittaa maapallon kuolinpesän varojen jako. Jaa, se taitaakin juuri olla menossa.

[MrKAT]

"Keskity oleelliseen"
 - jääkiekkovalmentaja Juhani "Tami" Tamminen

Kommentti: Kasvisruoka ja sähköautot tuudittavat meidät harhaan – lentäminen on tavallisten suomalaisten ilmastotekojen oikea kipupiste
 - https://www.is.fi/matkat/art-2000005874181.html

Sain Pasi Jaakkosen jutusta lukemia:
-  4-henkinen perhe lentää Thaimaahan lomalle = 15 tonnia CO2 = autolla 160 000 km = ajelee 10 vuotta.
   Ja vastaava CO2 määrä ilmaan jos syövät naudanlihaa 9 vuotta.
-  2-henkeä lentää Roomaan ja takaisin = 1.7 tonnia CO2
 
MrKAT arvioi tuosta:  1 tonnia CO2 = 11 000 km autolla.
  Helsinkiläisen avioparin lento Roomaan sijasta voisi 4-henkinen perhe ajella  autolla 18 000 km = 3 Rooman autolomareissua koko perheen voimin. Tai 9 autoreissua Helsingistä Lappiin ja takaisin.

Oleellisesti: helpointa vähentää CO2 olisi jättää lentomatkailu.
Poliiittisesti kipeää. Se tarkoittaisi a) ihmisten vapaa-aikaan, nautintoihin, puuttumista* ja b)Finnairin syöksylaskua.

Minun on nyt tietysti tässäkin helppo jeesustella. Olen eläissäni tehnyt yhden lentomatkan ulkomaille, sekin kohtuu lähelle.

*YLE puheella kerrottiin kerran tutkimustulos joka oli muistaakseni 80-85% lomareissaajistamme ei halua välittää etiikasta mm. kohdemaan oloista ja turismin ekologiasta. Nautinnot menee etiikan edelle.

[mks]

Oleellisesti: helpointa vähentää CO2 olisi jättää lentomatkailu.
Poliiittisesti kipeää. Se tarkoittaisi a) ihmisten vapaa-aikaan, nautintoihin, puuttumista* ja b)Finnairin syöksylaskua.

Tämä on minulle kipukohta, koska käytän melko paljon lentokonetta enkä subjektiivisesti pidä lentomatkailusta luopumista lainkaan helppona tapana vähentää CO2 kuormaa.

Omantunnon rauhoittamiseksi olen toki valmis maksamaan jotain vastiketta. Pidän täysin hyväksyttävänä, että lentopolttoaineelle asetetaan tuntuva vero. Thaimaan loman 15 tonnin hiilidioksidimäärä (CO2 vastine puuhun siteutuneelle hiilelle) löytyy 17 kuutiosta kuitupuuta, jonka hinta on 340€. Pistettäköön perheen lipun hintaan tuo lisää ja käytettäköön raha ensihätään 17 kuitupuukuution poistamiseen  kierrosta. Tai sitten käytetään tuo raha suoraan 15 hiilidioksiditonnin kaappaamiseen ilmakehästä.

mks

PS: 340€ / perhe / thaimaanreissu on pikkuinen murto-osa siitä, mitä IATAn kartellilla aikanaan kerättiin ylihintaa lipuista, Sen ylihinnan rahoitamana lennätettiin kuusinkertaisesti istumapaikkoja matkustajamärään nähden ja nykyiseen verrattuna yli kaksinkertaisella yksikkökulutuksella. Päästö matkustajakilometriä kohden on siis pudonnut alle kymmenesosaan.

[MrKAT]

Perjantain paksussa viikonlopun Ilta-Sanomissa (IS 2.3.2018,  112 sivua) tuo IS-toimittaja Pasi Jaakkonen palasi aiheeseen 2 sivun jutulla kun Thaimaanmatkojen suomalaislentäjä oli antanut palautetta. Juttu oli vähän venytetty mutta pääpointti oli että eri lentoyhtiöiden CO2-laskurit antaa valtavan eri tuloksia samalle matkalle, jopa 10x eroja. Siinä ei lasketa vain lentopetrolin muuton CO2:si kun päästövanan vesihöyryn vaikutus (ja hiukan muutkin päästöt kuten otsoni, hiilivedyt, NOx jne) ylhäällä lämpösäteilykattona moninkertaistaa lämmitysvaikutuksen* kertoimella 1-5 (lentoyhtiöiden laskureissa). (Ja sekin riippuu leveysasteesta, pohjoisessa jäähdyttää, etelässä lämmittää palloa, vai? Ja entä myös kellonajasta, yöllä lämmittää, päivällä enempi toisinpäin jne.? Vaikean monimutkaista on.)  Rahdinotto, välilaskut, eri lentokonetyypit tekee myös eroja.

* Laskureissa  on erilaisia painotuksia jolla ne laskee RFI:n (The Radiative Forcing Index), jolla päästöjä painotetaan, suomeksi säteilypakotekerroin. Stratosfäärissä UV-pommituksessa kemikaalien, aerosolien, reaktiot on vielä epävarmoja joten vaikutusarviot voi vielä muuttua kovasti, vihjaa toimittaja, joka haastatteli aerosolitutkija prof. Laakkosta.

[mks]

Hiilidioksidin sosioekonomisista kustannuksista on tehty useita laskelmia. Mallinnusten parantuessa yhden hiilidioksiditonnin tupruttamisen hinta (käytän jatkosssa US dollarista hiilidioksiditonnia kohden ilmaisua $/t) on ollut noususuunnassa. Uusin arvio esittää hinnan aiemmalta 150-200 $/t tasolta tuplaksi:
https://www.nature.com/articles/s41558-018-0282-y
Nyt laskien parametreja todennäköisyysjakaumillaan painottaen mediaaniarvio globaalille kustannuksille on 417 $/t, 66% luottamusväli 177-805 $/t. Kustannukset jakautuvat maittain epätasaisesti: Kanada, Pohjoismaat ja Venäjä hyötyvät, suurin häviävjä on Intia 86 $/t.

Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Onneksi myös Kiina ja USA ovat molemmat häviäjiä tässä pelissä. Mitä korkeammat hiilioksidin tupruttamisen kustannukset ovat, sitä todennäköisemmin asialle tehdään jotain. 

Hiilidioksidin kaappaaminen suoraan ilmasta on halpenemassa:
https://www.sciencemag.org/news/2018/06/cost-plunges-capturing-carbon-dioxide-air
Vuonna 2011 arvioitiin, että kaappaus maksaa 600 $/t kohden, nyt reaalisen koelaitoksen puitteissa lasketaan, että kustannus on 94-232 $/t. Synteettisen bensan tekeminen ilmakehän hiilidioksidista maksaa koelaitoksesa $1 / litra.

Hiilidioksidin talteenotto teollisessa prosessissa, erityisesti energiatuotannossa on paljon halvempaa. Vuodelta 2011 on asiasta VTT:n teknologiakatsaus:
https://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2011/W161.pdf
Erityisesti happipolton kehitys on sittemmin avannut tason 20 $/t  vältetyssä emissiossa. Tällöin biopolttoaineen käyttö energialähteenä
https://www.energiauutiset.fi/uutiset/hiilidioksidin-talteenotto-tulee-taas.html
on kiinnostava, koska se oikeasti poistaa hiilidioksidia ilmasta. Taloudellisesti se on mielekästä, jos poistetusta hiilidioksidista saa päästökorvauksen käänteisenä.

Jos siis nelihenkisen perheen lentolippuun lisättäisiin 30 $/t vahingonkorvaus, Thaimaanreissulle tulisi 400€ lisämaksu, joka pitäisi sitten vain kanavoida voimalaitosten teknologiamuutokseen ja tulevaisuudessa myös hiilidoksidin suoraan poistoon.

mks

[MrKAT]

Pieni pää on kovilla ja menee herkästi sekaisin ilmasto-metsä-uutisista.

Tuore suomalaistutkimus: Metsillä voi olla luultua suurempi rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa
...
Alustavien tietojen mukaan riittävän isot metsät muodostavat yläpuolelleen pilviä, jotka heijastavat ilmakehästä tulevaa lämpöa takaisin.  ... päälleen pilviä, jotka toimivat ikään kuin heijastavana peilinä esimerkiksi lumen tavoin.
...
Tutkimuksissa mukana ollut Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Risto Makkonen suhtautuu saatuihin tuloksiin varauksella. Pilvien muodostuminen ja niiden ilmastovaikutukset ovat monimutkainen kokonaisuus.
 - https://yle.fi/uutiset/3-10518485

Suomen metsien hiilinielut arvioitu alakanttiin – uudet laskelmat antavat huikeita arvioita
...
Kestävänä hakkuurajana on pidetty 80 miljoonaa kuutiota vuodessa. Metsien kasvu on kuitenkin kiihtynyt ja vuotuiseksi puumäärän kasvuksi arvioidaan nyt noin 107 miljoonaa kiintokuutiota.
 - https://yle.fi/uutiset/3-10516859

[MrKAT]

Eikä siinä kaikki.
Myöskin sähköauton ekologisuus on monimutkaista koska sähköverkon erilaiset voimalaitokset, sähkönsiirto maiden välillä ja sen kaiken optimointi sekoittaa.

Lyhyellä tähtäimellä sähköautot voi pahimmoilleen saastuttaa..
Sähköautot ja ilmastonmuutos (1) Viimeisen voimalaitoksen periaate
Lyhyehköllä aikavälillä jokainen sähkönkäyttäjä käyttää saman hinta-alueen viimeistä, marginaalikustannuksiltaan kalleinta voimalaitosta.
- http://www.soininvaara.fi/2018/11/12/sahkoautot-ja-ilmastonmuutos-1-viimeisen-voimalaitoksen-periaate/

...ilmastoa Viron saastuttavalla voimalaitoksella.
Sähköautot ja ilmastonmuutos (2) Hinta-alue
Mutta se merkitsee myös sitä, että viimeisen voimalaitoksen periaatteen mukaan sähkön kulutuksen päästöt ovat Suomessa korkeat. Minun sähkönkulutukseni pitää käynnissä saastuttavaa voimalaitosta Baltiassa.
...
Kuten edellisessä kirjoituksessa sanoin, maanantaina 12.11.2018 klo 17:20 sähköntuotannon keskimääräiset ominaispäästöt olivat Suomessa 163 g/kWh, kun ne olivat samaan aikaan olivat Virossa 834 g ja Saksassa 429 g. Ruotsissa ne olivat 44 g. Viron sähkö oli maailman saastuttavinta.
- http://www.soininvaara.fi/2018/11/12/sahkoautot-ja-ilmastonmuutos-2-saman-hinta-alueen-kasite/

Sähköautot ja ilmastonmuutos: (3) Älykäs lataaminen
Aivan olannaista sähköautoissa kuitenkin on, että akkuja voidaan ladata silloin, kun sähkö on halpaa. Kun sähkö on halpaa, se on myös päästötöntä.
...
Älykäs akkujen latausjärjestelmä on sellainen, joka aistii sähkön sen hetkisen hinnan ja saa tietoa myös sen tulevasta hinnasta. Näin valtaosa sähköautojen lataussähköstä on päästötöntä.
- http://www.soininvaara.fi/2018/11/13/sahkoautot-ja-ilmastonmuutos-3-alykas-lataaminen/

Lisäksi:
http://www.soininvaara.fi/2018/11/13/sahkoautot-ja-ilmastonmuutos-4-kapasiteetin-sopeutuminen/

Sähköautot ja ilmastonmuutos (5) Päästökauppa
...
Jos päästöoikeudet maksaisivat 100 €/tonni, ei tarvitsisi tehdä mitään muuta, vaan markkinat hoitaisivat sähköntuotannon puhtaaksi. Eikä 100 € edes olisi kovin paljon. Bensan hinnassa 40 senttiä.
- http://www.soininvaara.fi/2018/11/13/sahkoautot-ja-ilmastonmuutos-5-paastokauppa/

Toisin sanoen: Älylataus ja sopivan korkea päästöoikeushinta voivat korjata tilanteen sähköautoilun ekologisuuden hyväksi.

[MrKAT]

Ehkä vähän vaarallista vetää iltiskommenteista johtopäätöksiä mutta näyttää siltä kuin kateellinen nettikansa olisi saanut lentopäästöistä uuden lyömäkassaran, jolla mätkiä "rikkaampia" julkkiksia kommenteissa, uutisissa joissa kerrotaan julkkisten lomakommelluksista tai -kokemuksista kaukomailla vierahilla.
  Ehkä matkafirmat huomanneet saman nettien ilmastopaineen, silmissäni kuin matkailumainokset oisi lisineet?

 

[MrKAT]

Katson edellistä yo. kirjoitustani ja se on kirjoitettu vasta ½ vuotta sitten. Tuntuu nimittäin että paljon on tapahtunut sen jälkeen:
a) henkisessä ilmapiirissä: Lentomatkailua vähennetään, paheksutaan syntisenä
     (julkkikset  ei ilkeä enää somessaan hirveästi kehua Balin matkojaan, erityisesti Ruotsissa),
     interrail suosio noussut +20%.
b) EU-vaaleissa: Vihreää aaltoa, erit. Saksassa:
    YLE antaa ymmärtää että ilmastonmuutoksesta puhunut tubettaja "Rezo" nosti vihreät ohi CDU:n
     jonka ja SPD:n yhteishallitus horjuu tappioiden takia. Onko yhdellä ilmastomuutos-tubettajalla niin suuri valta?
     Ehkä on, jos se Trumpin twiittien tavoin nousee valtamedian kaiuttamaksi ääneksi johon on pakko reagoida
    (CDUn uusi pomo ampui vielä jalkaansa jälkikäteen kun olisi halunnut Rezon pitäneen suunsa kiinni vaalien
     alla). Ruotsalainen nuori kapinallinen Greta Thunberg pohjusti nuorten mielenosoituksia ja lakkoja ympäri palloa.
c)  Eduskuntavaalit. Joista tuli paljolti myös ilmastovaalit. Mutta erityisesti Antti Rinteen SDP.
     Minun on vaikea asennoitua että tämä perinteinen puolue ottaa ilmastonmuutoksen
     vakavasti, siksi sekin on silmissäni henkinen maanjäristys.