Ei tämä vielä selvää ole, vaikka alan jo vahvasti uskoa että Torvalds(rkp) ja Pekkarinen(kesk) olivat oikialla asialla.
Tarjositte vielä lisää liikkuvia osia: rakennuspuut. Enhän minä edes tiedä mikä osuus menee niihin. Ja mitä bioöljylle tapahtuu - palaa vai voitelee? jne.
Miten ilmakehän CO2 tason käy lähimmän A) vuoden B) 20 vuoden aikana jos
a) 1milj. ha hakkaan takoissa poltettavaksi ja 1 milj ha istutan - kesäkuun 2018 aikana
b) 1milj. ha hakkaan rakennuspuuksi ja 1 milj. ha istutan - kesäkuun 2018 aikana
Vasrtaan ensin kysymyksiin ja mallinnan sitten toisin.
a) Jos takassa polttaen vähennetään suoran sähkölämmityksen käyttämää fossiilin polttoon perustuvaa lauhdevoimaa, niin ilmakehään päästetään vähemmän hiiltä ja hakkuu lisäksi tekee tilaa uudelle hiilen sitoutumiselle, mitä fossiilin polttaminen ei tee. Jos takan vaihtoehtona on suoran sähkölämmityksen sijasta lämpöpumppu, takan hyötysuhde todennäköisesti häviää ja välitön vaikutus on CO2-tasoa kohottava, 50 vuodessa alentava ja nollakohdan aika riippuu tarkoista hyötysuhteista ja hakkuumetsän kypsyydestä. Jos toisaalta takassa poltetaankin vain hakkuujätteitä, jotka vaihtoehtoisesti jäisivät metsään detritusketjunen metaani- ja CO2-tuotantoa tukemaan, voidaan puhua päästöttömästä lämmityksestä.
b) Jos hakataan hakkuukypsää metsää rakennustarpeiksi, vielä vuoden kuluttua istutusmetsä sitoo hiiltä vähemän kuin hakkaamaton metsä olisi sitonut. Mikäli puu korvasi tuotannossa CO2-päästöä aiheuttavia rakennustarpeita, ollaan jo vuoden kuluttua voiton puolella. Voiton määrä kasvaa sitten uuden metsän kasvaessa.
Asiaa on aika paljon helpompi mallintaa pohtimatta yksittäisiä hakkuita ja puhumalla tasapainoisesta talousmetsästä, jonka hoitoon kuuluu kierron kaikki vaiheet.
Metsän kasvu sitoo hiilidioksidia. Tasapainotilassa oleva ikimetsä ei ole hiilinielu, koska -etenkin tropiikissa - sen elävät osat sitovat hiilidioksidia yhtä paljon kuin detritusketjut vapauttavat. Asiantuntijakin sanoo harhaan johtavasti:
"Metsien hiilivarasto pienenee hiilimäärällä, joka poiskorjatuissa hakkuutähteissä olisi" ja
"biomassan korjaaminen pois metsistä heikentää hiilinielua" (Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset, Jari Liski, Suomen Ympäristökeskus) Tasapainotilainen ikimetsä sisältää kuitenkin tavallisesti enemmän hiiltä kuin hyvin hoidettu talousmetsä kiertonsa aikana keskimäärin. Se on siis hiilivarasto, mutta ei hiilinielu.
Jos tiedämme paljonko talousmetsä kasvaa ja kuinka paljon sieltä puuta haetaan, voimme laskea hiilinielun määrän: Kasvusta vähennetään hakkuu! Jos kasvu on hakkuuta suurempi, metsä vanhenee, toimii hiilivarastona, mutta ajastaan kasvu vähenee. Yhtälö on silti oikea.
Kasvun ja hakkuun erotus on metsän kasvattajan näkökulmasta pienin mahdollinen luku metsän hiilinielulle. Globaalilta kannalta olennaista hyvän kasvun rinnalla on, mitä hakatulle puulle tehdään.
- kuumahierteenä selluksi muutettu puu sitoi runsaasti sähköä eli tuhosi ilmakehää
- poltettuna korvasi mahdollisesti fossiilista polttoainetta
- pitkäaikaiseen käyttöön esim rakennuspuuksi sidottuna on hiilivarasto siinä kuin metsässäkin ja lisäksi saattaa kumota vaihtoehtoisen materiaalin päästöt
Jos metsän kasvua lisätään jalostuksella, maanparanuksella, ihanteelisella harvennuksella tai muilla toimin 20% ja hakkuuta lisätään 10%, on selvää, että metsä toimii paremmin hiilinieluna kuin säilyttämällä aiempi tilanne. Ja se idealisti, joka kaiuttaa hakkuiden lopettamista, muistakoon, että hakkaamaton ikimetsä on vain varasto, ei nielu. Verattuna hyvin kasvatettuun järeään talousmetsään, ikimetsä ei vältämättä ole edes suurin mahdollinen hiilivarasto, ei ainakaan Pentti Linkolan perusteitta väittämällä tavalla viisikertainen.
mks
