Edelleen voisi tilastoihin ihastunut laskea tuon energian kulutuksen ~ lämpötehon pinta-alaa kohti jotta saisimme käsityksen onko asialla jotain merkitystä: onhan eri asia jos lämpöteho on 1 W/m2 tai 100 W/m2.
Kumpa veikkaatte?
Urbaani ympäristö on kesällä luonnontilaista lämpimämpi, koska
- albedo muuttuu = urbaanissa ympristössä on paljon piettyä pintaa ja katot ovat useimmiten tummia (purjelentäjätkin etsivät "tinttejä" ostoskeskusten yläpuolelta) ja
- Bowenin suhde muuttuu = rakennetusta ympäristöstä haihtuu niukasti vettä eli energiaa ei sitoudu latentiksi lämmöksi vaan suoraan lämmön nousuksi.
Nämä syyt ovat aiemmin ollet ainakin dekadia voimakkaammat kuin ihmisen energituoton lisäys, mutta ilmastoinnin tultua yleiseen käyttöön korkeiden rakennusten alueella katutason lämpötilat ovat nousseet useita asteita ja pilvenpiirtäjillä varustetuissa suurkaupungeissa ainoastaan käytettävissä olevan kapasiteetin rajallisuus estää helleaaltoja käynnistämästä noidankehää.
Kovan pakkaskauden aikana urbaanissa ympåristössä lämmitysenergia nostaa havaittavasti lämpötilaa. Tämä toki näkyy vuoden keskilämpötilassa, mutta ei aiheuta mainittavaa mussutusta.
Helsingin keskilämpötilan nousun uutisoiminen otsikkotasolla "ilmastomuutokseksi" on karkeaa lööppijournalismia, mutta sinänsä oikein laskettua: MrKAT saatiin luopumaan muutamasta killingistä Sanoma Oy:N indoktrinaatiopoppoon ylläpitoon.
mks