Kone Oy:n säätiö rahoitti tutkimuksen sorrosta työhön otossa. Tutkimuksessa lähetettiin samanveroisiin ansioihin tukeutuvia työpaikkahakemuksia, joissa eroina oli lähettäjän nimi ja henkilöprofiili.
Osoittautui, että lähettäjän nimi sääteli merkittävästi saako kutsun haastatteluun.
Osoittautui myös, että miehiä kutsuttiin vähemmän kuin naisia.
Jotain tässä on tuotu päivänvaloon, mutta onko tässä näyttö sorrosta kuten YLE asian esittelee?
Rekrytoinnissa haetaan sopivaa työntekijää. Jos hakijoita on yksi, pitää vain miettiä onko hakija hyväksyttävä vai laitetaanko uusi haku päälle. Jos hakijoita runsaasti, pyritään valitsemaan 3 - 5 haastateltavaa, kun yhteen haastatteluun allokoidaan aikaa 15 min - tunti ja kutsuttavien matka haastatteluun vaihtelee 100m ja 800km välillä.
Miten siis valita haastateltavat sortamatta ketään?
Usein on mukana muodollisesti epäpäteviä ja/tai henkilöitä, joista "tiedetään" negatiivista. Mainitussa tutkimuksessa ei ollut näillä perusteilla poistettavia.
Yksi tapa on yrittää lukea hakemusta etsien itse esityksen kielelisestä ilmauksesta, tekstin lay-outista tai viimeistään allekirjoituksen käsialasta vihjeitä. Lienee kuitenkin koko lailla hölmöä harrastaa grafologiaa tai paperiesityksen hienojakoista vertailua vaikkapa kunnallisen lämpölaitoksen laitosmiehen valinnassa!
Jos nyt tutkimus on kerta kaikkiaan tehty kunnolliseti eli "hakijat" ovat hakemuksessa muutoin tasan yhtä soveliaita, mutta nimet ja sukupuolet hajoavat, niin ketä sorretaan, jos haastatteluun kutsuttavia ei kiintiöidä edustaviksi kaikkien kuviteltavien taustamuuttujien mukaan? Ja meneekö se sitten oikein, jos AA valtiossa syntynyt BB uskontoinen CC sukupuolinen/suuntautunut DD ikäinen henkilö kutsutaan myös haastateltavaksi, jotta AA, BB, CC ja DD - kiintiöt ovat kohdallaan eikä kiintiöhenkilöllä ole muuta käyttöä kuin "tasapuolistaa" valinta?
Meillä ei ole oikeutta ennakkoluuloihin. Onko meidän tyytyminen arpaan, grafologiaan tai vastaavaan valinnassa?
Hankintalaki pakottaa julkiset toimijat usein hankkimaan taholta, jonka tarjous haistetaan ongelmalliseksi pilkkimiseksi. Henkilövalinta muodollisesti yhtä sopivien hakijoiden välillä tehdään yleisesti hyvin subjektiivisten kriteerien avulla. Näen jälkimmäiosen oikeutetuksi.
Jotkut työnantajat ovat ryhtyneet kutsumaan haastatteluun aikaisempaa suurempia määriä hakijoita vain estääkseen sortoväitteet. En usko, että tällaisilla toimilla oikeasti saadaan aikaa muuta, kuin tuottavuuden alenemista.
mks
PS: Siis miehiä sorrettiin - tarttis varmaan tehdä jotain :-))
