Mutta työn tuottavuutta tarkastellaan usein - lähinnä poliittisista syistä - vain yksittäisen työntekijän tai tuotantotiimin kannalta. Jos einestehtaan työntekijä pakkasi kymmenen vuotta sitten 1000 einespakkausta liukuhihnatyötunnin aikana ja tänä vuonna hän pakkaa (samalla palkalla) 2000 einespakkausta liukuhihnatyötunnin aikana, katsotaan että hänen työnsä tuottavuus on kaksinkertaistunut.
Tällainen laskelma laskelma on kovin harhaanjohtava muistakin, kuin ...
Mutta laskelma ei ota huomioon sitä, että kymmenen vuotta sitten hän teki pakkaustyötä kahdeksan tuntia päivässä ja elätti työllään yhden hallintoihmisen. Tänään sama työntekijä tekee pakkaustyötä vain kuusi tuntia päivässä ja kaksi tuntia jotakin muuta, minkä tuottavuus on kyseenalaista. Lisäksi hän elättää tänään kaksi hallintoihmistä. Vaikka näennäinen liukuhinhnatyön tuottavuus on siis kaksinkertaistunut, on kokonaistuottavuus pienentynyt.
... tässä esitetyistä ja perin kärjistetyistä syistä.
Jos einestehtaan työntekijä pakkasi kymmenen vuotta sitten työvuoron aikana 1000 pakkausta, jonka pakkaamistyön lisäarvoa einestehdas keräsi markkinoilta X euroa ja sama työntekijä pakkaakin tänä vuonna työvuorossa 3000 pakkausta, mutta halpatuonnin ansiosta einestehdas saa 3000 pakkauksesta markkinoilta lisäarvoa X/2 euroa, niin einestehtaan työntekijän tuottavauus on puolittunut huolimatta siitä, että hänen työtehonsa on kolmikertaistunut.
Jos einestehdas on joutunut lisäämään markkinointia saadakseen nuo 3000 pakkausta myydyksi , tekemään viranomaisille enemmän alkuperäselvityksiä, laatujärjestelmän rekisteröintiä ja hygieniamittauksia sekä käyttämään aiempaa enemmän aikaa ja rahaa korvausvaatimusten käsittelyyn, kun media on vielä kannustanut yleisöä rettelöimään piilokemikaalien aiheuttamasta oireettomasta allergisoitumisesta ja pakkausmuovin pehmenteen takia mahdollisesti tulevaisuudessa puhkeavan imusolmukereuman - jota lääketiede ei siis vielä tunne - puhkeamismahdollisuudesta, niin jo on pakkaajalla kiirus lisätä työtehoaan, jotta tuottavus pysyy nollan yläpuolella.
Itse lukeudun Robert Solowin tuottavuusparadoksin kannattajaksi. Mitä enemmän kokonaistuottavuutta yritetään parantaa tietotekniikalla, laatujärjestelmillä, esimiestoiminnan kasvattamisella, johdon kannustimilla ja koulutuksilla, sitä enemmän tuottavuus heikkenee.
Tuo tuottavuusparadoksi ei ole lainkaan pitänyt paikkaansa pankkitoiminnassa. Se pitää laajasti paikkansa terveydenhuollossa ja nihilistisissä puheenparsissa.
Yleisesti ottaen jokaisella kilpaillulla alalla pätee, että jos tietotekniikalla saavutetaan työtehossa suuri harppaus, toimijoilla, jotka eivät seuraa tässä mukana, tuottavuus laskee, koska työtehon nousu vähentää työyksikköä kohden saatavissa olevaa lisäarvoa.
Mutta aivan oikeassa olet siinä, että automaation ja markkinoinnin maailmassa muun, kuin suorittavan työn osuus kasvaa jatkuvasti ja sen kasvun osuus on puristettava suorittavan työn työtehon kasvusta ja/tai markkinoinnin tuottaman yliarvostuksen kautta.
mks